Leo Oskar Lindell (26. kesäkuuta 1897 Tampere – 30. syyskuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen radioamatööri ja radiotoiminnan varhainen pioneeri Suomessa.[1][2][3][4][5]
Leo Lindellin isä oli turkulainen tehtailija Kaarlo Lindell. Leo Lindellillä oli jo vuonna 1914 Turussa täydellinen omatekoinen kipinäradioasema, jolla hän oli radioyhteydessä koulutoverinsa Viljo Volmar Valtasen aseman kanssa joka sijaitsi noin 400-500 metrin päässä. Vuonna 1916 Lindell otti kipinäradioyhteyden Turusta 18 kilometrin päähän Naantaliin. Lindell ja Vatanen osallistuivat 1919 vapaaehtoisina Viron vapaussotaan ja sieltä palattuaan Lindell jatkoi radiokokeiluitaan käyttämällä nyt ensimmäisen maailmansodan aikana kehitettyä elektroniputkea vahvistimena laitteissaan.[6]
Lindell kävi viisi luokkaa Turun suomalaista lyseota ja valmistui merkonomiksi Turun kauppaopistosta 1918. Hän hankki tietonsa radio- ja sähkötekniikasta itseopiskelun avulla ja seuraamalla alan ulkomaisia julkaisuja. Lindell piti radiotekniikan sovelluksista esitelmiä ja laati lehtiartikkeleita. Lindell järjesti Suomen ensimmäisen yleisölle suunnatun radiokonsertin Turun suomalaisella lyseolla Nuoren Voiman Liiton vuosikokouksen yhteydessä järjestetyillä radioharrastajien messuilla 6. – 8. tammikuuta 1922. Vuotta myöhemmin 6. – 7. tammikuuta 1923 Lindell piti toisen yleisen radiokonsertin Nuorten Voiman Liiton talvipäivillä Helsingin normaalilyseon tiloissa. Ohjelmaan kuului tällöin radion kautta välitettyä gramofonimusiikkia, lähettimen ja vastaanottimen välimatka oli noin parisataa metriä.[1][6][7][4]
Leo Lindell ja Ilmari Jäämaa olivat mukana perustamassa 14. huhtikuuta 1921 Nuoren Voiman Liiton Radioyhdistystä (myöhemmin Suomen Radioamatööriliitto). Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin 15. syyskuuta 1921 ja Lindell valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän vaikutti muun muassa siihen että radioamatöörit alkoivat käyttää lyhytaaltoja. Lindell rakensi Suomen ensimmäisen pitkäaaltoalueen radioputkivastaanottimen ja vuonna 1923 hän otti ensimmäisen kerran radioyhteyden ulkomaille Norjaan. Nuoren Voiman Liiton yhteydessä toiminut radioryhmä sai valtioneuvostolta kokeiluluvan radiolähetyksiin jo elokuussa 1921. [1][6]
Tampereella insinööri Arvi Hauvonen rakensi Leo Lindellin ohjeiden mukaisen radiolähettimen ja hän teki sillä 1923 puhelähetyskokeiluja Lempäälän Kuljussa Ahostenjärven rannalta. Lähetykset kuultiin kahdeksan kilometrin päässä Tampereella.[6]
Lindell käytti radioamatöörinä aluksi asematunnusta LOL nimensä etukirjainten mukaan, myöhemmin hän käytti asematunnuksia OH1NA ja OH2NA.[1] Lindell oli mukana huhtikuussa 1927 perustetussa Turun Radio, Lindell ja kumpp.-nimisessä radiotehtaassaä. Hän luopui yrityksen osakkuudesta jo saman vuoden lopulla mutta jatkoi edelleen suunnittelijana ja laadun valvojan yrityksen palveluksessa, yrityksen nimi oli nyt Turun Radio, Ihander ja kumpp. Turun Radio teki konkurssin huhtikuussa 1930. [8] Lindell johti vuoden verran puolustusministeriön radiopajaa Helsingissä. Myöhemmin hänellä oli oma insinööritoimisto Turussa. Lindell kuoli Helsingissä pitkän sairauden jälkeen.[2]
Lähteet
- ↑ a b c d Reino Janhunen : Leo Lindell, OH1NA: Radioamatööritoiminnan esitaistelija, Suomen Radioamatööriliitto ry
- ↑ a b Eräs liittomme merkkimies on poissa. Leo Lindell on kuollut, Nuori voima, 20.10.1936, nro 10, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Toimituksen horisontista, Radio OH : Suomen radioamatööriliiton r.y. ja Suomen radiosähköttäjäliiton r.y äänenkannattaja, 01.09.1936, nro 9-10, s. 13, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b Leo Lindell, Turun Sanomat, 03.10.1936, nro 267, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Leo Lindell, Radio OH : Suomen radioamatööriliiton r.y. ja Suomen radiosähköttäjäliiton r.y äänenkannattaja, 01.09.1936, nro 9-10, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Raimo Mäkelä : Suomen radiohistoriaa vuosilta 1914 – 1929
- ↑ Turun ensimmäinen radioasema, Turun radioseura ry
- ↑ Turun radio
Aiheesta muualla
