Lord Howe on pieni 14,6 km²:n laajuinen saari 600 kilometriä itään Australian rannikolta. Se kuuluu hallinnollisesti Uuden Etelä-Walesin osavaltioon. Saarella on 350 vakituista asukasta. Turistien määrä saarella on rajattu 400:aan. Lord Howen korkein kohta on 875 metrin korkeuteen kohoava Mount Gower.
Lord Howen saari löydettiin 17. helmikuuta1788, kun brittiläinen HMS Supply komentajanaan luutnantti Henry Lidgbird Ball ohitti saaren vankien kuljetusmatkalla Norfolkinsaarelle. Paluumatkalla hän lähetti ryhmän saarelle, joka oli asumaton. Mount Lidgbird ja viereinen saari Ball's Pyramid nimettiin Ballin mukaan. Itse saari sai nimensä Richard Howen, brittiläisen amiraalin, mukaan.
Monet hallituksen alukset, jotka purjehtivat Uuden Etelä-Walesin ja Norfolkinsaaren välillä, pysähtyivät Lord Howessa. Monet laivat jättivät saarelle vuohia ja sikoja tulevien vierailijoiden ruoaksi. Pysyvän asutuksen Lord Howe sai kuitenkin vasta vuonna 1834.[2]
Geologia
Lord Howe on puolikuun muotoinen noin 10 km pitkä ja 1,5 km leveä saari, joka on jäänne 6,9 miljoonaa vuotta vanhasta kilpitulivuoresta. Lord Howe kuuluu merenalaiseen vuoristoon, joka on luultavasti seurausta Australian mannerlaatan työntymisestä pohjoiseen paikallaan olevan kuuman kohdan päällä. Tämä merenalainen vuoristo kuuluu ylätasankoon nimeltä Lord Howen selänne.
Saaren eteläosaa hallitsee kaksi basalttihuippua: Mount Lidgbird (777 m) ja Mount Gower (875 m). Vuoret ovat jäänteitä 6,4 miljoonaa vuotta vanhasta laavavirroista, jotka täyttivät suuren kalderan.
Lord Howen saari muodostaa oman ekoalueensa, jolla on bioottisia yhtäläisyyksiä Australian, Uuden-Guinean ja Uuden-Kaledonian ekoalueiden kanssa. Lord Howe ei ole ikinä kuulunut mihinkään mantereeseen, joten sen kasvisto ja eläimistö ovat saapuneet saarelle meren poikki. Monimuotoisen luonnon syntyä ovat edistäneet eristyneisyyden lisäksi saaren korkea sumumetsäinen vuoristo, laaksot, kallionkielekkeet ja suolaveden vaikutus rantakaistoilla.[2]
Nykyisin suurin osa saaren pinta-alasta on suojeltua luonnonpuistoa. Iso osa metsistä on kuitenkin ehtinyt tuhoutua. Saarelle tuodut lampaat ovat turmelleet niistä arviolta viidenneksen ja 10 % metsistä on hakattu.[3]
Saaren kasveista parhaiten tunnetaan Howea-suvun kentiapalmulajitsirokentiapalmu (H. belmorena) ja pikkukentiapalmu (H. forsteriana). Molempia lajeja kasvatetaan yleisesti huonekasveina. Laittoman palmukaupan hillitsemiseksi kauppa on tarkoin säädeltyä. Luonnonvaraisista palmuista kerätään siemeniä idätettäviksi myyntiin. Saarelta viedään vuosittain miljoonia palmuntaimia, ja näiden kasvien vienti on saaren tärkein elinkeino turismin lisäksi.[1]
Saarella asuu 14 meri- ja 18 maalintulajia, joihin kuuluu myös endeeminen rantakanalajiruskoluhtakana (Gallirallus sylvestris) ja kolme kotoperäistä alalajia. Useita vain Lord Howella tavattuja lintulajeja ja -alalajeja on kuollut sukupuuttoon ihmisten saapumisen jälkeen. Lajeja on kuollut kahdessa aallossa. Ensin uudisasukkaat tappoivat niitä 1800-luvulla ja sitten mustarotan saapuminen vuonna 1918Makombon haaksirikossa aiheutti toisen sukupuuttoaallon.
Yksi saarten erikoisuuksista on sauvasirkkoihin kuuluva hyönteislaji Dryococelus australis, jota sanotaan maailman harvinaisimmaksi hyönteiseksi. Se hävisi pääsaarelta pian rottien tultua saarelle. Vuonna 2001 löydettiin pieni alle 20 yksilön yhteiskunta yhdestä ainoasta puskasta Ball's Pyramid -saarelta.
Lord Howen vesiltä löytyy yli 400 kalalajia, joista 9 on endeemisiä. Saarta ympäröivällä koralliriutalla asuu yli 80 korallilajia.
