Louis Jordan

Louis Jordan
	; Jordan New Yorkin Paramount Theaterissa heinäkuussa 1946.
Henkilötiedot
Syntynyt	8. heinäkuuta 1908; Brinkley, Arkansas, Yhdysvallat
Kuollut	4. helmikuuta 1975 (66 vuotta); Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatti	muusikko
Muusikko
Laulukielet	englanti
Aktiivisena	noin 1922 – 1975
Tyylilajit	swing, jump blues, rhythm and blues
Soittimet	laulu, alttosaksofoni, baritonisaksofoni, klarinetti
Yhtyeet	Ruby Williamsin yhtye ; Charlie Gainsin yhtye ; Kaiser Marshall ja Leroy Smith ; Chick Webbin yhtye ; Louis Jordan & His Tympany Five
Levy-yhtiöt	Decca, Aladdin, Mercury
Aiheesta muualla
	www.rockhall.com/inductees/louis-jordan
	[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
	Infobox OK

Tämä artikkeli kertoo yhdysvaltalaisesta muusikosta, jota ei pidä sekoittaa ranskalaiseen näyttelijään Louis Jourdan.

Louis Jordan (8. heinäkuuta 1908 Brinkley, Arkansas, Yhdysvallat – 4. helmikuuta 1975 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen laulaja, saksofonisti sekä swing, jump blues ja rhythm and blues -musiikin pioneeri. Monet 1950-luvun rockveteraanit kuten Bo Diddley ja Chuck Berry ovat maininneet hänet yhtenä esikuvistaan.

Elämäkerta

Jordanin isä oli musiikinopettaja, mutta poika hylkäsi tämän pikkutarkat menetelmät ja karkasi kiertelevän vaudeville-ryhmän mukaan 14-vuotiaana. Arkansasin Hot Springsissä hän liittyi Ruby Williamsin yhtyeeseen.

Vuonna 1930 Jordan muutti Philadelphiaan, jossa hän soitti Charlie Gainsin yhtyeessä. Sieltä hän siirtyi edelleen New Yorkiin, jossa hän keikkaili Kaiser Marshallin ja Leroy Smithin kanssa. Hän onnistui sitten pääsemään Chick Webbin yhtyeeseen, joka oli tunnettu esiintyjä Harlemin Savoy Ballroomissa.

Vuonna 1938 Jordan perusti oman yhtyeen, joka työskenteli Harlemissa paikassa nimeltä Elk’s Rendezvous. Kokoonpanoon kuului Jordanin lisäksi trumpetisti, tenorisaksofonisti, pianisti, basisti ja rumpali. Yhtye sai levytyssopimuksen Deccalle, ja näin sai alkunsa Louis Jordan & His Tympany Five -yhtyeen tuottelias levytysura. Levytettyjä singlejä kertyi puolisentoistasataa. Alkuvaiheessa yhtyeen tyyli oli vielä kevyempää, lähinnä swing-jazzia, eikä sisältänyt niin paljon show-elementtejä kuin myöhemmin. Yhtye levytti kuitenkin sellaisenkin kappaleen kuin ”Keep a-Knockin’”, joka tuli myöhemmin tunnetuksi Little Richardin tulkitsemana. Tarvittaessa Jordan tulkitsi vakuuttavasti puhdasta bluesiakin, kuten esimerkiksi kappale ”Weak Minded Blues” osoittaa. Olipa yhtyeen ohjelmistossa länsi-intialaista calypsoakin: ”Push-Ka-Pee Shee Pie” oli isohko hitti.

Vuonna 1944 kappale ”G.I. Jive” nousi Yhdysvaltain pop-listalla kolmanneksi ja pysyi listalla 14 viikkoa. Mustan musiikin R&B-listalla se pysyi puoli vuotta, 26 viikkoa.

1940-luvun jälkimmäisellä puoliskolla yhtye sai useita top 10 -hittejä sekä pop- että R&B-listoille. Näitä olivat muun muassa ”Caldonia”, vuoden 1946 miljoonamenestys ”Choo Choo Ch’Boogie”, ”Saturday Night Fish Fry”, ”Let the Good Times Roll”, humoristinen novelty-kappale ”Ain’t Nobody Here But Us Chickens”, ”Beans & Cornbread” ja ”Outskirts of Town”. Kappaleet olivat yleensä ottaen nopeatempoisia ja siten juhlimishaluiselle kuulijakunnalle otollisia.

1950-luvulle tultaessa Jordanin yhtyettä pidettiin jo tyypillisenä rhythm and blues -yhtyeenä. Tammikuussa 1954 yhtyeen levy-yhtiöksi tuli Aladdin ja edelleen Vik & ’X’. Aladdinille tehtiin yhdeksän singleä, mutta ilman suurempaa menestystä.

Vuonna 1956 tehtiin sopimus Mercuryn kanssa, ja Jordan levytti uudelleen useita hittejään. Muita levy-yhtiöitä seurasi: Lou-Wa ja Warwick.

Vuonna 1962 Jordan oli kiertueella Chris Barberin kanssa Britanniassa ja tällöin levy-yhtiönä oli Melodisc. Sitä seurasivat Tangerine ja Pzazz. Myöhemmin Jordan teki levyn myös ranskalaiselle Black & Blue -merkille.

Vuonna 1974 Jordan levytti jälleen Decca-kauden hittejään alkuperäiseen Tympany Five -tyyliin, ja yhteistyökumppanina oli tällöin Johnny Otis.

Yhdysvaltalaiselle Blue Spectrumille ja sen brittiläiselle yhteistyökumppanille Bulldogille tehty albumi Great Rhythm & Blues Vol. 1 (1973) sisältää Jordanin viimeiset äänitykset, sillä hän kuoli sydänkohtauksen seurauksena 4. helmikuuta 1975 kotonaan Los Angelesissa. Hän oli tuolloin 66-vuotias.

Diskografia

Albumeita

Come Blow Your Horn (Score 4007)
Let the Good Times Roll (MCA Coral CP 59)
Louis Jordan and His Tympany Five in Memoriam (MCA Coral PCO 7837)
Great Rhythm & Blues Vol. 1 (Bulldog Records BDL 1000)
Go Blow Your Horn (Liberty 2 C 068-64793, Ranskan julkaisu)
Go Blow Your Horn Part II (Ranskan 10″ / Aladdin 1546680, 1983)
G.I. Jive (Jukebox Lil JB-602, 1983)
Cloe Slaw (Jukebox Lil JB-605, 1983)

Lisäksi englantilainen Krazy Kat on julkaissut pari albumia Jordanin musiikkia elokuvista 1940-luvulta.

Aladdin-singlet

”Whiskey Do Your Stuff” / ”Dad Gum Ya Hide Boy” (Aladdin 3223)
”Ooo Wee” / ”I’ll Die Happy” (3227)
”A Dollar Down” / ”Hurry Home” (3243)
”I Seen What’cha Done” / ”Messy Bessy” (3246)
”Louis’ Blues” / ”If I Had Any Sense I’d Go Back Home” (3249)
”Yeah, Yeah, Baby” / ”Put Some Money in the Pot, Boy” (3264)
”Fat Back and Corn Liquor” / ”The Dripper” (3270)
”Time Is a-Passin’” / ”Gal You Need a Whippin’” (3279)
”Gotta Go” / ”It’s Hard to Be Good without You” (3295)

Lisäksi vuonna 1983 Aladdin-kaudelta julkaistiin kappaleet ”Till We Two Are One”, ”Private Property” ja ”For You”.

Lähteet

Clive Richardsonin tekemä esittelyteksti Louis Jordanin albumilla Great Rhythm & Blues Vol. 1 (Bulldog Records BDL 1000).
Wallenius, Waldemar: Levyarvostelu. Soundi, 1975, 1. vsk, nro 6, s. 21. Tampere: T:mi Soundi.
Ritvanen, Juhani: Levyarvostelu. Blues News, 1982, 15. vsk, nro 5, s. 43-44. Helsinki: Suomen Afroamerikkalaisen Musiikin Yhdistys r.y.
Ritvanen, Juhani: Levyarvostelu. Blues News, 1983, 16. vsk, nro 5, s. 26. Helsinki: Suomen Afroamerikkalaisen Musiikin Yhdistys r.y.
Ritvanen, Juhani: Levyarvostelu. Blues News, 1984, 17. vsk, nro 2, s. 34. Helsinki: Suomen Afroamerikkalaisen Musiikin Yhdistys r.y.