Persialaissotien jälkeen Megara liittyi Spartan johtamaan peloponnesolaisliittoon. Ennen peloponnesolaissotaa Megara tuki Korinttia sen sodassa Korkyraa vastaan, minkä johdosta Ateena asetti Megaran kauppasaartoon vuonna 431 eaa. Spartalaiset vaativat Ateenaa lopettamaan kauppasaarron, mutta ateenalaiset eivät suostuneet tähän. Tämä oli yhtenä syynä peloponnesolaissotiin.[6]
Myöhempinä aikoina Megara ei ollut merkittävä kaupunki, ja sen historiasta tiedetään vain vähän. Se säilyi kuitenkin olemassa läpi roomalaisen kauden ja keskiajan. Kaupungin paikka autioitui 1500-luvulla.[4]
Nykyinen kaupunki
Nykyinen Mégaran kaupunki on syntynyt antiikin aikaisen kaupungin paikalle Kreikan itsenäistymisen jälkeen, ja omaksunut antiikin aikaisen kaupungin nimen. Se on seudun maatalouden ja siihen liittyvän teollisuuden keskus, ja se on hyötynyt Pireuksen ja Kórinthoksen välisen rannikkoalueen nopeasta teollistumisesta.[4]
Mégaran nähtävyyksiin kuuluu muun muassa Mégaran arkeologinen museo. Antiikin aikaisia rakennusjäänteitä kaupungissa on vain vähän.[3] Merkittävin kirkko on Mégaran ja Salamiin hiippakunnan piispanistuin Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen katedraali (Kathedrikós Naós Koimíseos Theotókou). Kaupungissa sijaitsee yleisilmailun käytössä oleva Mégaran lentoasema (MEGAP).
Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Mégaran kunta muodostuu kahdesta kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][7]
↑Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ abcStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Megara”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 979. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
↑ abΆρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)