Alunperin Europa valmistui Rederi AB Slitelle, yhdelle Viking Linen osakasvarustamoista M/S Europa -nimisenä. Alus ei kuitenkaan koskaan ehtinyt liikennöidä Viking Linen väreissä, koska Slite-osakasvarustamo meni konkurssiin eikä pystynyt maksamaan rakennustelakalle sovittua hintaa.
Silja Europa oli valmistumisestaan vuoteen 2001 saakka maailman suurin autolautta. Lisäksi alus oli pohjoisen Itämeren suurin matkustaja-autolautta[8] bruttovetoisuudeltaan mitattuna vuoteen 2022 asti, jolloin M/S Viking Glory valmistui ja ohitti sen. Silja Europa on yksi maailman suurimmista matkustaja-autolautoista hyttimäärällä (1 152) mitattuna.[9] Vuoteen 1995 astilähde? aluksella oli 1 194 hyttiä.[10] Vastaava arkkitehti oli Per Dockson[11].
Rederi Ab Slite tilasi uuden laivan lokakuussa 1989 Meyer Werftiltä. Europan oli tarkoitus kilpailla Silja Linen uusien Serenade- ja Symphony-alusten kanssa Helsinki–Tukholma-reitillä. Kun Ruotsin kruunu devalvoitiin marraskuussa 1992 kymmenen prosenttia, Europa oli jo maalattu Viking Linen väreihin ja oli lähes luovutusvalmis. Joulukuussa 1992 uudishanketta rahoittanut pankki vetäytyi lainasopimuksesta, jolloin Meyer Werft oli vaarassa joutua konkurssiin, koska laivalle ei ollut vaihtoehtoista ostajaa. Bernard Meyer vieraili Nordbankenin konttorissa 12. tammikuuta 1993 ja tarjosi pankille 300 miljoonan kruunun alennusta, jos he suostuisivat rahoittamaan uudishankeen Rederi AB Slitelle. Pankki kieltäytyi jyrkästi kaikista vaihtoehdoista, joita Bernard tarjosi pankille, joten hän jatkoi matkaa laivameklarin toimistolle Tukholmassa.[12] Siellä hän sai tiedon, että Silja Line olisi mahdollisesti kiinnostunut laivasta. Bernard Meyer kutsui Silja Linen johtoryhmän 14. tammikuuta 1993 Papenburgiin tutustumaan rakenteilla olevaan Viking Europaan. 16. tammikuuta Meyer Werftin johtoryhmä ja Silja Linen johtoryhmä tapasivat uudelleen Hampurissa ja alkoivat selvittämään eri vaihtoehtoja ja tekemään alustavan vuokraussopimuksen rakenteilla olevasta ja kohta valmistuvasta Viking Europasta.
M/S Europa rakenteilla Viking Linelle joulukuussa 1992.
Meyer Werftin alkuperäinen hinta Europasta Rederi AB Slitelle oli 455,9 miljoonaa Saksan markkaa, mutta Silja Line sai tingittyä hinnan 380 miljoonaan. Meyer Werftille lisäkustannukset olivat 46 miljoonaa Saksan markkaa aluksen muuntamiseksi Silja Europaksi.[13] Meyer Werft soitti Rederi AB Slitelle 21. tammikuuta 1993 ja irtisanoi sopimuksen välittömästi, koska Rederi AB Slite ei ollut maksanut koko käsirahaa Europasta.[14] Tämä episodi johti Slite-varustamon taloudellisiin vaikeuksiin ja hieman myöhemmin konkurssiin huhtikuussa 1993. Meyer Werft tarjosi laivaa ensisijaisesti SF-Linelle (Viking Linen toinen osakasvarustamo), ja SF-Line tarjoutui maksamaan 1,2 miljardia ruotsin kruunua aluksesta, joka oli puolet vähemmän kuin Meyer Werftin hintaehdotus. Silja Line ehdotti täyttä kauppahintaa aluksesta, ja aiesopimus Silja Linen kanssa aluksen vuokrauksesta tehtiin 20. tammikuuta 1993. Lopullinen kauppasopimus M/S Europan vuokrauksesta Silja Linelle allekirjoitettiin 22. tammikuuta 1993. Vuokraussopimuksen ansiosta Silja Line pelasti Meyer Werftin varmalta näyttäneeltä konkurssilta. Jos kukaan ei olisi vuokrannut tai ostanut Europaa, olisi Meyer Werft joutunut konkurssiin.[15]
1993–2013
Meyer Werft piti aluksen ja perusti uuden tytäryhtiön (Papenburger Fährschiffs-reederei GmbH & Co, Papenburg), joka myi aluksen Suomeen rekisteröidylle yritykselle (Fährschiff Europa KB), ja se vuokrattiin Silja Linelle 23. tammikuuta 1993. Vuokrasopimus oli niin kutsuttu ”bareboat charter”, johon sisältyi ”pool agreement”. Meyer Werftin vaatimuksesta Silja Europan piti liikennöidä M/S Silja Symphonyn parina vähintään kaksi vuotta ja Europan sekä osa Symphonyn nettotuloista piti käyttää vuokranmaksuun. Tämän lisäksi Silja Europan piti toimia Silja Linen lippulaivana.[14] Alus maalattiin Silja Linen väreihin ja kastettiin Silja Europaksi 5. maaliskuuta 1993 kumminaan rouva Elke Swieter. Luovutusta seuraavana päivänä alus esiteltiin lehdistölle Hampurissa Saksassa. Laiva teki ensimmäisen risteilynsä 13. maaliskuuta 1993 Helsingistä Tallinnaan ja aloitti normaalin reittiohjelman mukaiset risteilyt Helsingistä Tukholmaan 14. maaliskuuta.[3]
Alus sijoitettiin reitille Helsinki–Tukholma korvaamaan M/S Silja Serenade, joka siirtyi puolestaan Turku–Tukholma-linjalle. Alukset vaihtoivat myöhemmin reittejä keskenään Silja Europan parempien ohjailuominaisuuksien takia. Tammi–helmikuun 2006 alus liikennöi Helsinki–Maarianhamina–Tukholma-reitillä, koska Silja Serenade ja Silja Symphony olivat silloin peräkkäin telakalla.
Maailman ensimmäinen kelluva McDonald’s-ravintola sijaitsi Silja Europalla laivan neitsytmatkasta vuoteen 1996 asti. McDonald’sin sulkeuduttua ravintolan nimi muutettiin Real Europa Burgeriksi. Real Europa Burger oli toiminnassa vuoteen 2003 asti.
8. marraskuuta 2012 Tallink Silja tiedotti, että Silja Europa vaihtaa reittiä Baltic Princess -aluksen kanssa. Silja Europa aloitti liikennöinnin Helsingistä Tallinnaan 23. tammikuuta 2013 ja Baltic Princess Turusta Tukholmaan.[16] Samalla laivat vaihtoivat lippujaan, jolloin Silja Europa siirtyi Viron lipun alle ja Baltic PrincessSuomen.[17]Silja Europa siirtyi myös Silja Line -brändin alta Tallink-brändin väreihin.
2014–2020
Heinäkuussa 2014 Silja Europa siirtyi Pohjois-Australiaan kanadalaisen Bridgemans Services -yhtiön nesteytettyyn maakaasuun liittyvän projektin majoituslaivaksi.[18] Alus oli vuokrattuna 7. elokuuta 2014 lähtien. Sen korvasi Helsinki–Tallinna-reitillä Tallinkin uusin risteilijä, M/S Baltic Queen.[19]
Silja Europa asetettiin myyntiin vuoden 2015 syyskuussa,[20] ja laivan 14 kuukautta kestänyt vuokrausaika Australiassa päättyi vuoden 2015 lopussa.[21] Alus palasi takaisin Itämerelle matkustajaliikenteeseen uudistettuna maaliskuussa 2016.[22][23] Laivan kaupat, ravintolat ja hytit uusittiin Virossa Muugan telakalla.[24] Alus teki perinteisiä päiväristeilyjä, joilla voi pitää hytin koko matkan ajan. Alus oli edelleen rekisteröity Viron lipun alle, ja miehistö oli virolaista.[25]
Silja Europa siirtyi telakalle 29. elokuuta 2016.[26] Se aloitti 22 tunnin risteilyt Helsingin ja Tallinnan välillä 12. joulukuuta 2016 korvaten kyseistä risteilyä aiemmin hoitaneen M/S Baltic Queenin, joka puolestaan siirtyi Tukholman ja Tallinnan väliselle reitille.[27]
Alus teki kesäkausilla 2017 ja 2018 erikoisristeilyjä Visbyhyn ja Riikaan, sekä kesäkaudella 2019 Visbyhyn, Riikaan sekä vuoden uutena matkakohteena Maarianhaminaan. Kun kesäkaudella 2019 SiljaEuropa teki erikoisristeilyn Maarianhaminaan, oli se aluksen ensimmäinen kerta Ahvenanmaalla kuuteen vuoteen. Aluksen edellinen käynti Maarianhaminassa oli talvella 2013. Silja Europa palasi myös hieman yllättäen takaisin Turkuun 8. helmikuuta 2020 kello 12.15. Alus oli telakoitavana Naantalissa, kun telakoinnin aikana siitä löydettiin tekninen vika. Varaosan pitkän toimitusajan takia Silja Europa makuutettiin Turkuun odottamaan varaosaa. Alus korjattiin Turun satamassa,[28] ja se palasi takaisin liikenteeseen 19. helmikuuta 2020.
2020–
Koronaviruspandemian takia alus makuutettiin Tallinnan satamaan 17. maaliskuuta 2020 alkaen. Alus aloitti uudelleen liikennöinnin tekemällä 22 tunnin risteilyjä Helsingistä Tallinnaan 12. kesäkuuta 2020 alkaen.[29] Tallink ilmoitti 4. syyskuuta 2020 keskeyttävänsä Silja Europan liikennöinnin toistaiseksi 21. syyskuuta 2020 alkaen,[30] ja alus makuutettiin jälleen Tallinnan satamaan. Liikenteen keskeyttämisen pääasialliset syyt olivat vähentyneet tulot lipunmyynneistä sekä vähentyneet matkustajamäärät. Silja Europa toimii kelluvana kauppakeskuksena yhtenä viikonloppuna (25.–27. syyskuuta 2020) Tallinnan satamassa.[31]Iltalehti uutisoi 18. toukokuuta 2021, että alus vuokrataan poliisien majoituspaikaksi G7-kokouksen ajaksi 11.–13. kesäkuuta 2021 Ison-Britannian Cornwalliin.[32] Alus palasi takaisin Tallinnaan 18. kesäkuuta 2021 ja aloitti liikennöinnin uudelleen Helsinki–Tallinna-reitillä 23. kesäkuuta alkaen.
Tallink Silja ilmoitti myöhemmin vuokranneensa Silja Europan Skotlantiin Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferensiin (COP26) hotellilaivaksi. Tapahtuma järjestettiin 31. lokakuuta – 12. marraskuuta 2021. Alus palasi takaisin Tallinnaan 17. marraskuuta 2021 ja aloitti liikennöinnin uudelleen Helsinki–Tallinna-reitillä 18. marraskuuta.[33][34]
Silja Europa vuokrattiin elokuussa 2022 seitsemäksi kuukaudeksi Hollantiin majoituslaivaksi turvapaikanhakijoille. Vuokra-aikaa voi jatkaa kolmella kuukaudella.[35] Päätöstä kritisoitiin, sillä se perui useita charter-lähtöjä.lähde? Tallink päätti ottaa M/S Baltic Queen -laivan Silja Europan tilalle 10.–15. syyskuuta väliselle ajalle korvaamaan 22 tunnin risteilyitä sekä Ahvenanmaan risteilylle 16.–18. syyskuuta väliselle ajalle.[36]Silja Europan piti palata kesäksi 2023 normaaliin liikenteeseen Itämerelle, mutta varustamo ilmoitti, että alus jää Alankomaihin ainakin vuoden 2023 loppuun asti.[37] Tallinkin sivujen mukaan vuokraus jatkuu ainakin vuoden 2024 loppuun asti.[38]
Liikennöintihistoria
M/S Silja Europa on valmistumisensa jälkeen liikennöinyt seuraavilla reitteillä:
Pääasialliset reitit
13. maaliskuuta 1993: neitsytmatka Helsingistä Tallinnaan
14. maaliskuuta 1993 – 7. tammikuuta 1995: Helsinki–Tukholma–Helsinki
8. tammikuuta 1995 – 20. tammikuuta 2013: Turku–Ahvenanmaa–Tukholma–Turku
23. tammikuuta 2013 – 6. elokuuta 2014: Helsinki–Tallinna–Helsinki
7. syyskuuta 2014 – 30. joulukuuta 2015: vuokrattuna hotellilaivaksi Australiaan Barrow Islandiin
Silja Europan kaikissa hyteissä on WC ja suihku sekä TV. Kaikki hytit on uusittu syksyllä 2016.
Executive Suite: Sviitti 1–2 hengelle, erillinen olohuone sekä makuuhuone, jääkaappi, kassakaappi sekä oma sauna. Erikoisaamiainen sisältyy hintaan. Pinta-ala 43–46 m². Kansi 11.
Deluxe: Ikkunahytti 1–2 hengelle. Parivuode, sohva, jääkaappi. Erikoisaamiainen sisältyy hintaan yön yli kestävillä matkoilla. Pinta-ala 16 m². Kansi 11.
Harri Hylje -perhehytti: Kokonaan lapsiperheille varattu hyttiluokka vähintään 6 hengelle. Hytistä löytyy pieni jääkaappi ja se on sisustettu Harri Hylje -teemalla. Harri Hylje -perhehyttejä on sekä ikkunallisia ja ikkunattomia. Hytit sijaitsevat kannella 5 ja koostuvat kahdesta väliovellisesta hytistä. Pinta ala 18 m².
A-luokka: Ikkunahyttejä 2–4 hengelle kansilla 5, 9 ja 10. Hyttejä on myös allergikoille, liikuntarajoitteisille sekä lemmikin kanssa matkustaville. Pinta-ala 9 m².
B-luokka: Sisähyttejä 2–4 hengelle kansilla 5, 9, 10 ja 11. Hyttejä on myös allergikoille, liikuntarajoitteisille sekä lemmikin kanssa matkustaville. Pinta-ala 9 m².
B2-luokka: Sisähyttejä 1–2 hengelle kansilla 5, 9, 10 ja 11. Hyteissä on vuoteet päällekkäin. Pinta-ala 7 m².
C-luokka: Sisähyttejä 2–4 hengelle kannella 2. Hyttejä on myös lemmikkieläimen kanssa matkustaville. Pinta-ala 8,1 m².
Näiden hyttiluokkien lisäksi laivalla oli myös Seaside-S-hyttiluokka vuoteen 1995 asti.lähde? Hytit sijaitsivat kannella 6. Ne oli tarkoitettu vain yhdelle hengelle, varustelu ja hytin koko vastasivat muuten sen aikaista Turisti I-S (B2) -hyttiluokkaa, paitsi että Seaside-S-hyteissä oli pieni ikkuna.[51]
Sopimukset 1993
Alkuperäinen tilaussopimus 6. lokakuuta 1989
Commitment letter 1: ”Viking Europan hinta on 455,9 miljoonaa Saksan markkaa. 20 prosenttia pitää maksaa käsirahana. Lainasopimus koskee jäljelle jäävää 80 prosenttia. Konsortio perustetaan PK Bankenin ja Kreditanstalt für Wiederaufbaun välille. Konsortio tarjoaa varustamoille Rederi Ab Slite/Rederi Ab Volo näin ollen lainasummaa, joka vastaa 1,3 miljardia ruotsin kruunua tai pienempää summaa, joka vastaa 364 720 000 miljoonaa Saksan markkaa jos valuuttakurssi muuttuu. Ruotsalainen ja saksalainen lainanantaja myöntävät kumpikin 50 prosenttia lainasta. Laina pitää maksaa sinä päivänä, kun alus luovutetaan tilaajalle, jonka odotetaan tapahtuvan viimeistään 1. toukokuuta 1993. Lainan korkoa ohjaa Libor ja Stibor, jota korotetaan 1,25 prosenttiyksiköllä jäljelle jäävästä lainanosuudesta ellei muuta sovita. German Government Shipyard Assistant Program myöntää korkoavustusta korkeintaan neljä prosenttiyksikköä vuosittain.”
Meyer Werft purki sopimuksen Rederi Ab Sliten kanssa välittömästi, koska tilaaja oli rikkonut sopimuksen 10§ pykälää, jonka mukaan Meyer Werftin olisi pitänyt saada 91,2 miljoonaa Saksan markkaa käsirahaa, mutta Meyer Werft vastaanotti vai 79,7 miljoonaa, joka on liian vähän ja rakennuttajalla oli näin ollen oikeus purkaa sopimus välittömästi.
Hätägeneraattori: A -v- Kaick (teho 580 kW), yhdistetty hätämoottoriin (kts. ylempi)
Potkurit: 2 × KaMeWa ulospäin pyörivää säätölapapotkuria, halkaisija 5 m
Peräsimet: 2 × sarviperäsintä, joita kääntää kiertomäntätyyppinen Tenfjord SR 782 -koneisto. Peräsimen pinta-ala 20,8 m².
Vakaajat: 2 × sisäänvedettävää Pinfabb-älyvakaajaa, pinta-ala 12 m²
Pilssipumput ja niiden separaattorit: Blohm & Voss Turbolo TPC 10H
Ohjailupotkurit: 3 keulaohjauspotkuria (2 × 1 500 kW ja 1 × 750 kW) ja 1 peräohjauspotkuri (1 300 kW)
Koneenvalvontajärjestelmä sekä muut laivan valvontaan liittyvät turvallisuusjärjestelmät: Lyngso Valmet Marine
Navigointilaitteet: Wärtsilä Radarpilot Platinum sekä pääkäytössä kaksi toisistaan riippumatonta integroitua navigointijärjestelmää tyypiltään Atlas Nacos 25-2 Integrated Bridge System
M/S Silja Europa oli oopperalaivana 6.–9. huhtikuuta 2000. Giacomo Puccinin ensimmäisen oopperan ’’Le Villin’’ Suomen ensi-esitys tapahtui Maarianhamina–Turku-reittiosuudella. Saattaa olla mahdollista, että esitys olisi ollut kaikkien aikojen ensimmäinen millään laivalla esitetty täysimittainen ooppera. Kapellimestari oli Jani Sivén ja ohjauksesta vastasi Markku Arokanto. Oopperan oli tuottanut MatkaKaleva. Giacomo Puccinin pojantytär Simonetta Puccini oli laivalla kunniavieraana[59].
M/S Silja Europa sai keulaporttivaurion M/S Estonian onnettomuusyönä 28. syyskuuta 1994 matkalla Helsingistä Tukholmaan. Laiva oli hidastanut selvästi vauhtia myrskyn takia noin 10 solmuun. Saatuaan hätäkutsun Estonialta, Silja Europa kääntyi välittömästi Estoniaa kohti ja ajoi myrskystä piittaamatta täydellä matkavauhdilla onnettomuuspaikalle. Silja Europa saapui vasta seuraavan päivän aamuna kello 5.30 Tukholmaan johdettuaan ensiksi M/S Estonian pelastustöitä koko edellisen päivän merikapteeni Esa Mäkelän johdolla (Silja Europa toimi pelastustöiden johtoaluksena). Satamassa laivan miehistö huomasi, että laivan paapuurin puoleinen keulaportti avautui vain 40 senttimetriä. Laiva jouduttiin kääntämään ympäri ja lastaaminen tapahtui peräporttien kautta. Tarkkaa aikaa vaurioitumiselle oli mahdotonta antaa selvityksen mukaan. Aluksessa ei ole keulavisiiriä, vaan nykyaikaisemmat sivulle aukeavat niin kutsutut perhosportit.
Lähempi vaurioiden tarkastelu osoitti, että paapuurin puolen keulaportti oli saanut seuraavat vauriot:
Laivan miehistö ja Macgregor Naviren korjausmiehet korjasivat keulaportin vauriot heti. Alus todettiin täysin merikelpoiseksi korjausten jälkeen ja se sai luvan lähteä takaisin merelle.[61]
Karilleajo 1995
Silja Europa oli matkalla Turusta Tukholmaan 12. tammikuuta 1995, kun se ajautui karille Tukholman saaristossa. Aluksella oli tapahtumahetkellä 2 575 matkustajaa. Laivan automaattisen nopeudensäätöjärjestelmän SPEEDPILOT-liitäntäkortin irtoaminen oli syy karilleajolle. Liitäntäkortin irtoaminen aiheutti sen, että SPEEDPILOT siirtyi MANUAL SPEED -moodiin, joka sai virheellisen nopeustiedon 17,62 solmua, joka oli ollut laivan nopeus ennen Tukholman saaristoa. Tästä syystä SPEEDPILOT antoi hälytyksen SP SPEED FAULT ja samalla SPEEDPILOT alkoi vähentämään automaattisesti potkurien lapakulmaa. Mutta koska moodi oli virheellisesti MANUAL SPEED, potkurien lapakulmat menivät nollaan ja aluksesta tuli ohjailukyvytön. Silja Europa ajautui karille kello 04.35. SPEEDPILOT yritettiin saada pois päältä BY-PASS-kytkimellä sekä ottamalla ohjaus konehuoneeseen, mutta SPEEDPILOT pysyi päällä koko ajan. Laivan ohjaus saatiin takaisin toimimaan käyttämällä manuaalista hätäohjausta (KaMeWaN BACK-UP), jolloin SPEEDPILOT saa olla kytkettynäkin, koska hätäohjaus ohittaa SPEEDPILOT-järjestelmän. Laiva irtosi karilta käyttämällä hätäohjausta. Laiva jatkoi karilleajon jälkeen matkaansa Tukholmaan, ja seuraavana päivänä alus meni telakalle korjattavaksi. Alus sai vain vähäisiä vaurioita keulabulbiin ja pystyi palaamaan liikenteeseen 19. tammikuuta 1995.[62]
Vuoden 2009 ongelmat
Silja Europa sai ohjausvian sunnuntaina 22. marraskuuta 2009. Alus oli matkalla TukholmastaTurkuun, ja vika havaittiin kello 15.17 Teilin merenselällä Ahvenanmaan saaristossa. Alus olisi ollut välittömässä vaarassa ajautua karille, mutta laivan miehistö sai aluksen pysähtymään ajamalla pääkoneita ristiin. Laivan hätäohjausta (KaMeWan BACK-UP) ei pystytty käyttämään, koska peräsinakseli oli mennyt poikki.[63]Silja Europalla oli tapahtumahetkellä 1 373 matkustajaa. Alus ohjattiin karikkoiselta alueelta väljemmille vesille, jossa se kiersi ympyrää lähes vuorokauden ajan. Alusta ohjailtiin keulapotkurien avulla. Vikaa yritettiin korjata koko ajan. Seuraavana aamuna Silja Europan luo saapui hinaaja Ukko, joka kiinnittyi laivan perään ja auttoi sitä etenemään kohti Turkua.[64] Hinaajan mukana saapuneet sukeltajat tutkivat aluksen vikaa Airistolla ja huomasivat vian johtuvan peräsinakselin vaurioitumisesta.[65]Silja Europan piti olla Turussa sunnuntai-iltana kello 19.15, mutta se pääsi perille vasta maanantaina 23. marraskuuta kello 16.30. Alus lähti korjaustelakalle 26. marraskuuta. Alun perin suuntana oli Riika,[66] mutta telakkakäyntiin päätettiin yhdistää muitakin töitä kuin peräsinakselin korjaus ja puolalainen Gdańskin telakka oli siihen sopivampi. Telakoinnin aikana aluksen molemmat peräsinakselit vaihdettiin ja telakalla suoritettiin myös muita huoltotöitä.[67][68] Korjaustoimenpiteiden ajan Silja Europaa korvasi Turku–Tukholma-reitillä M/S Baltic Queen. Silja Europa palasi takaisin liikenteeseen 19. joulukuuta 2009.[69]
M/S Silja Europa saapumassa Maarianhaminaan toukokuussa 2005.
Silja Europa oli ensimmäinen vuonna 1994 uponneen autolautta Estonian hätäkutsuun vastannut laiva. Aluksella oli suora radioyhteys Estoniaan. Silja Europa saapui toisena aluksena paikalle noin kello 2.30, kun ensimmäinen paikalle tullut laiva, M/S Mariella oli saapunut kello 2.12. Aluksella oli tuolloin helikopterikansi valmiudessa. Silja Europan kapteeni Esa Mäkelä johti pelastustoimia paikan päällä. Alus pelasti yhden ihmisen vedestä, ensimmäinen helikopteri toi alukselle viisi pelastettua ja toinen helikopteri toi yhden loukkaantuneen pintapelastajan.
↑M/S Silja Europa (Laivasto > Silja Linen liikenteessä kulkeneet alukset > M/S Silja Europa) Valkeatlaivat.net. Arkistoitu 2.7.2017. Viitattu 25.10.2015.
↑ abcdM/S EuropaFakta om fartyg. Viitattu 24.3.2016. (ruotsiksi)
↑Silja Europa lähti kohti Turkua. Turun Sanomat, 23.11.2009. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.10.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Nieminen, Jamie: Silja Europa ainakin viikon poissa liikenteestä. Turun Sanomat, 23.11.2009. TS-Yhtymä.
↑Silja Europa lähti korjaustelakalle Riikaan. Turun Sanomat, 26.11.2009. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.10.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
