Mestaruussarja oli suurelta osin muuttumaton edelliseltä kaudelta, jolloin pistejärjestelmää kritisoitiin. Valmistajien sarjassa pisteitä laskettiin yleiskilpailun ja luokkasijoituksen mukaan ja vain luokan ensimmäinen keräsi pisteitä. Merkittävin ero edelliseen kauteen oli Brasilian kilpailun putoaminen kalenterista ja Uuden-Seelannin rallin sponsorin vaihtuminen.[3]
Edellisen kauden mestari saksalainen Walter Röhrl vaihtoi Opelin tehdastallin Lanciaan ja hänen tallikaverinaan toimi suomalainen Markku Alén. Lancian autona oli koko kauden Lancia Rally 037. Audi sen sijaan luotti vanhaan kaksikkoonsa, suomalaiseen Hannu Mikkolaan ja ranskalaiseen Michèle Moutoniin, jotka toivat Audille merkkimestaruuden kaudella 1982. Audi aloitti kauden Quattro A1 -mallilla, mutta se vaihtui kesken kauden Quattro A2 -malliin. Rothmans Opel Rally Teamissa Opel Ascona 400 -mallilla ajoivat suomalaiskaksikko Ari Vatanen ja Henri Toivonen.
Kuljettajien sekä valmistajien mestaruustaistelu oli kovaa koko kauden ja se kehittyi nopeasti Audin ja Lancian väliseksi kilpailuksi. Lancia veti lopulta pidemmän korren voittaen merkkimestaruuden sitten 1970 -luvun, vaikka Audi voittikin uudella Quattro A2 :lla kolme neljästä viimeisestä kilpailusta melkein saavuttaen Lancian.
Samoin kuin edellisinä vuosina, kaikki 12 osakilpailua olivat mukana kuljettajien mestaruussarjassa. Vain 10 osakilpailua olivat mukana valmistajien pistelaskussa, kun Ruotsin ralli sekä Norsunluurannikon ralli olivat vain kuljettajien mestaruussarjassa.
Kuljettajien mestaruudessa vain seitsemän parasta tulosta laskettiin sijoitukseen mukaan ja Mikkola pystyi jättämään Monte Carlon rallin neljännen sijan pois loppupisteistä. Mikkolasta tuli MM-sarjan vanhin mestari 41 vuoden ikäisenä.[4]