Matti Fält oli kansakoulun käynyt. Hän värväytyi jääkäriksi Saksaan Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan, jonne hän saapui 4. marraskuuta 1915. Hän menehtyi haavoihinsa Hannoverin sotilassairaalassa[2] haavoituttuaan Schmardenin taistelussa25. heinäkuuta 1916. Fält oli hoidettavana sairaalassa yli vuoden ennen menehtymistään, ja oli viimeinen itärintaman taisteluissa kuollut suomalainen jääkäri.
Jääkäripataljoona saapuu paraatista Libaussa kesällä 1917. Joukkoa johtaa ratsailta luutnantti Basse ja häntä seuraa pataljoonan pioneerikomppania.
Fält palkittiin toisen luokan Rautaristillä 12. elokuuta 1916.[3] Suomen jääkärien historiikeissa hänelle on annettu kunnianimeksi "Schmardenin sankari".[4] Fält on haudattu Hannoverin sotilashautausmaalle, mutta Oulujoen hautausmaalla on hänen nimensä Vapaussodan muistokivessä.
Matti Fält oli historioitsija ja professori Olavi K. Fältin isän setä.
Fältin kuolema
Pioneerikomppanian kokki Fält jätti kenttäkeittiönsä ja päätti ilmoittautua vapaaehtoisena Schmardenissa 25. heinäkuuta 1916 toteutettuun venäläisten eteen työnnettyjen asemien tuhoamisretkeen ansaitakseen oman Rautaristinsä.[5] Ristinsä hän myös sai, mutta hintakin oli kova, sillä hän haavoittui taistelussa kiväärinluodista menettäen oikean silmänsä ja jääden verenvuodon heikentämänä metsään makaamaan. Paikalle ilmaantui myöhemmin vihollisen sotilas, joka yritti vangita Fältin. Seuranneessa nujakassa Fält surmasi vastustajan pistimellä. Lähes viisi vuorokautta haavoittumisensa jälkeen, 29. heinäkuuta, Fält onnistui palaamaan saksalaisten asemiin. Hän kuoli runsas vuosi myöhemmin vammojensa komplikaatioihin sotasairaalassa.[4][6]
Muuta
Aarne Sihvo on kirjoittanut Matti Fältin muistoksi runon.[7]
Lähteet
E. Jernström: Jääkärit maailmansodassa. Helsinki: Sotateos Oy, 1933.
Suomen sotasurmat 1914–1922, Valtioneuvoston kanslia, 2001–
Toim. J. Suomalainen, J. Sundvall, E. Olsoni, A. Jaatinen: Suomen jääkärit I ja II, Osakeyhtiö Sotakuvia, Kuopio 1933.
Aarne Sihvo: Kolmasti komennettuna, Gummerus Jyväskylä 1918
