Platonin teosten joukossa Meneksenos kuuluu tämän keskivaiheen dialogeihin. Näin se on kirjoitettu siihen aikaan, jolloin Platon oli perustanut oman Akatemiansa. Teos voidaan nähdä myös kuuluvaksi siirtymäkauteen varhaisvaiheen ja keskivaiheen dialogien välillä.[3] Tarkemmin dialogi on ajoitettu vuoteen 387 eaa. Holger Thesleff näkee dialogin Platonin eräänlaisina jäähyväisinä Ateenan todellisuudelle hänen vetäydyttyään julkisesta elämästä filosofian pariin.[4]
Diogenes Laertioksen esittämässä, Thrasylloksen tekemässä Platonin teosten jaottelussa dialogi kuuluu VII tetralogiaan yhdessä laajemman ja lyhyemmän Hippiaan sekä dialogin Ion kanssa. Aiheensa puolesta Thrasyllos luki dialogin Platonin eettisten teosten joukkoon.[1]
Pääosan ”dialogista” muodostaa puhe, joka ylistää Ateenaa ja sodassa kaatuneita. Teoksessa dialogi toimii siis ainoastaan kehyksenä itse puheelle. Puhe jäljittelee tyylillisesti vastaavia todellisia puheita. Ilman satiirin paljastavaa kehyskertomusta se onkin joskus erehdytty tulkitsemaan yksiselitteisesti isänmaan ylistykseksi.[4]
Dialogi on mielenkiintoinen siksi, että se on yksi harvoista lähteistä ateenalaisiin hautajaispuheisiin, huolimatta siitä että se on puheen parodia.
↑Thesleff, Holger: ”Esittelyjä ja selityksiä”. Teoksessa Platon 1999, s. 307–309.
↑Smith, Nicholas D.: PlatoThe Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 7.1.2014. (englanniksi)
↑ abcThesleff, Holger: Platonin arvoitus, s. 18, 174–175. (Yhteistyössä tekijän kanssa suomentanut Pinja Riikonen) Helsinki: Gaudeamus. ISBN 978-952-495-200-2
