Share to: share facebook share twitter share wa share telegram print page

Metsä Board Kyro

Kyron paperi- ja kartonkitehdas

Metsä Board Kyro (aiemmin Hammaren & C:o, Hammarén & C:o Osakeyhtiö, O/y Kyro A/b, Kyro Oyj sekä M-real Kyro) on kartonkitehdas Kyröskoskella Hämeenkyrön kunnassa. Tehdas perustettiin vuonna 1870 Hammaren & Co-nimellä ja siitä tuli osakeyhtiö vuonna 1909. Vuonna 1941 tehtaan nimeksi tuli O/y Kyro A/b. Tehdas toimi vuoteen 1995 Kyro Oyj-nimisenä, jolloin Metsä-Serla (nykyinen Metsä Board) osti Kyron metsäteollisuuden. Vuodesta 2001 vuoden 2012 alkuun tehdas toimi M-real-nimellä. Tehtaalla on yksi kartonkikone. Työntekijöitä on 250. Tehtaan historiaan liittyyselvennä merkittävästi Axel Sumelius.lähde?

Varhaisvaiheet

Toukokuussa 1860 neljä Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaassa työskennellyttä työnjohtajaa ja laitosmiestä Kaarlo Adolf Björkbom, Samuel Lindstedt, Juhana Kustaa Ståhlström ja Juhana Fredrik Ekgvist saapui Kyröskoskelle perustaakseen sinne puuvillatehtaan Kyröskosken Tehdastyökunnan nimellä. Vesivoimaa käyttänyt tehdas käynnistyi 1861, jolloin siellä kudottiin kankaita 18 kutomakoneella. Tehdas joutui kuitenkin vaikeuksiin Yhdysvaltain sisällissodan lopetettua puuvillan saannin ja sen toiminta päättyi 1866. Vuonna 1865 oli muodostettu Kyröskosken tehdasyhtiö ja tämä yhtiö myi 1868 tehdaslaitoksen koneineen uusille omistajille, joiden joukossa oli vielä alkuperäisistä perustajista Samuel Lindstedt. Entinen puuvillatehdas myytiin 1870 tamperelaisten G. O. Sumeliuksen ja L. J. Hammarénin perustamalle Hammaren & Co:lle, joka muutti tehtaan pian puuhiomoksi. Puuvillatehtaan perustajista Samuel Lindstedt jäi uuden omistajan palvelukseen toimien ulkotyömestarina. 1824 syntynyt Lindstedt kuoli Kyröskoskella 28. marraskuuta 1927 103-vuotiaana.[1][2][3]

Polttoturvelaitos

Hammarén & Co rakensi 1920-luvun alussa Kyröskoskelle pohjoismaiden suurimman polttoturvelaitoksen, joka valmisti 1930-luvun lopulla kaksi kolmasosaa Suomessa käytetystä polttoturpeesta. Turve nostettiin 200 hehtaarin kokoiselta turvesuolta, joka sijaitsi viiden kilometrin päässä yhtiön tehtailta. Suolla ilmakuivattu turve siirrettiin sitten 4,5 kilometriä pitkän köysiradan vaunuilla tehtaan höyryvoima-asemalle. Turpeen nosto aloitettiin vuonna 1922 ja vuotuinen nostomäärä kohosi 1930-luvulla jo yli 10 000 tonniin.[4]

Tehtaan paperi- ja kartonkikoneet

Vuonna 2008 oli paperin valmistuksen aloittamisesta kulunut 130 vuotta. Tehtaalla on ollut toiminnassa seitsemän eri paperi- ja kartonkikonetta. Tällä hetkellä toiminnassa on enää yksi kone: kartonkikone.

Nykyiset

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Kartonkikone KK1 (PK1) Tampella 11.6.1957– (Uusittu 1967, 1985, 1994, 1996, 2011) Tasoviira 3 277 mm (129") ? 600 m/min 190 000 t/a, taivekartonki (FBB) (alkuperäinen 28 000 t/a) ?

Entiset

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Paperikone PK I James Bertram & Son 1878–1880, 1882–1889 Tasoviira 70" (1 700 mm) ? ? Ruskea käärepaperi Vaurioitui tulipalossa 18.8.1880. Tuhoutui tulipalossa 24.8.1889.
Paperikone PK II James Bertram & Son 1882–1889 Tasoviira ? ? ? Ruskea käärepaperi Tuhoutui tulipalossa 24.8.1889
Paperikone PK1 Gebrüder Hemmer 30.12.1890–17.9.1930 klo 15:20 (uusittu 1904 Voith) Tasoviira 2 160 mm ? ? n. 3 000–4 200 t/a Purettu vuonna 1930.
Paperikone PK2 James Bertram & Son 1.11.1890–1936 (uusittu 1904 Voith) Tasoviira 2 160 mm ? ? n. 2 000–5 600 t/a, käärepaperi, sanomalehtipaperi Purettu vuonna 1936. Tilalle rakennettu kartonkikone KK2.
Paperikone PK3 Charles Walmsley (Valmet/Metso uusinut useita kertoja) 23.3.1931–28.9.2016 klo 21 [5] (Uusittu 1958, 1960–62, 1984, 2002) Tasoviira 4 000 mm (ennen 3 600 mm) PressGem W/Valmet MB Former 860–1 000 m/min (alkuper. 350 m/min) 105 000 t/a (alkuper. 27 500 t/a), päällystetty tapetin pohjapaperi 120–150 g/m2 (sanomalehtipaperi vuoteen 1958) Kuva koneesta 1930-luvulla[vanhentunut linkki]

Metsä Board ilmoitti 4.8.2016 aikeistaan lopettaa koneen toiminta vuoden 2017 aikana.

Kartonkikone KK2 (PK2) Füllner 13.3.1936–1988 Tasoviira 93" (2362 mm) ? ? 8 000 t/a, kartonki Kuva koneesta 1950-luvulla. (Arkistoitu – Internet Archive) Kromoersatz-koneessa oli rullalaakerit. Sijoitettu paperikone PK2:n tilalle. Poistettu.

Voimalaitos

Tehtaalla on voimalaitos, jossa on kolme kattilaa. Nykyinen kombivoimalaitos on rakennettu vanhan maakaasuvoimalaitoksen yhteyteen. Vanha voimalaitos on rakennettu 1950- ja 1970-luvuilla. Voimalaitoksen kokonaisteho on 276 MW.

Kattila Valmistaja Valmistusvuosi Teho Polttoaineet
Kattila 1, poistettu
Kattila 2, poistettu
Kattila 3, poistettu
Kattila 4, poistettu
Kattila 5, ei käytössä 195x kiinteät polttoaineet
Kattila 6, varakattila (ex. pääkattila) 1972 (uusittu 1985) 90 MW maakaasu/raskas polttoöljy
Kattila 7, kombikattila 1995 40 MW maakaasu
Kattila 8, leijukattila Andritz 2012 lämpöteho 80 MW puupitoinen polttoaine ja turve

Lisäksi voimalaitokseen kuuluu kaasuturbiini G7 (146 MW, GE Frame 6, nimellissähköteho 38,3 MW), vastapaineturbiini G4 ja lauhdeturbiini G3.selvennä

Tehtaan yhteydssä toimii myös Kyröskosken vesivoimalaitos.

Tehtaan rautatiet

Pääartikkeli: Kyröskosken sähkörautatie

Tehtaalla oli aiemmin Suomessa harvinainen kapearaiteinen sähkörautatie, joka lopetettiin vuonna 1989.

Merkittäviä vuosilukuja

  • 1870 Tehdas perustetaan
  • 1872 Mekaanisen massan valmistus alkaa
  • 1878 Ensimmäinen paperikone PK I
  • 1882 Toinen paperikone PK II
  • 1889 Tulipalo tuhoaa tehtaan koneineen
  • 1890 Kaksi uutta paperikonetta, PK1 ja PK2
  • 1930 Paperikone PK1 poistetaan
  • 1931 Paperikone PK3 käynnistyy
  • 1936 Paperikone PK2 poistetaan
  • 1937 Kartonkikone KK2 käynnistyy paperikone PK2:n tilalla
  • 1957 Kartonkikone KK1 käynnistyy
  • 1984 Paperikone PK3:n uusinta
  • 1985 Kartonkikoneen KK1 uusinta
  • 1987 Biologinen jäteveden puhdistuslaitos
  • 1988 Kartonkikone KK2 pysäytetään
  • 1991 Uusi kuorimo
  • 1994 Kartonkikone KK1:n uusinta
  • 1995 Metsä-Serla ostaa Kyron metsäteollisuusliiketoiminnot
  • 1996 Kartonkikone KK1:n uusinta
  • 1998 Jälkikäsittelyosaston uusinta
  • 2001 Metsä-Serlan nimi muutetaan M-realiksi
  • 2002 Paperikone PK3:n uusinta
  • 2004 Jäteveden puhdistamon laajennus
  • 2011 Kartonkikone KK1:n uusinta
  • 2012 M-realin nimi muutetaan Metsä Boardiksi
  • 2012 Uuden (Pohjolan Voiman tytäryhtiön Hämeenkyrön Voima Oy:n) biovoimalaitoksen käyttöönotto Metsä Board Kyron tehdasalueella
  • 2016 Paperikone PK3 sekä kuorimo ja hiomo suljetaan

Katso myös

Lähteet

  • Kuvia Sumeliuksen suvun sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Metsä Board Kyro
  • Glastonin lyhyt historia (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Bonsdorff, Lars G. von. (1947) Kyröskosken tehtaat 1870-1945. Osat I ja II. Tilgmannin kirjapaino. Helsinki.
  • Bonsdorff, Lars G. von. (1970) Ett sekel träförädling vid Kyrofors. Björneborg. Oy Kyro Ab.
  • Kauppinen, Timo & Kohtanen, Jukka (1989) Oy Kyro Ab:n yrityskulttuuri syksyllä 1988 / Timo Kauppinen, Jukka Kohtanen. Työelämän suhteiden neuvottelukunta. Helsinki.

Viitteet

  1. ↑ Jalm. Maunola : Eräs merkillinen tehdasyritys 1860-luvulla. Mestarien "Tehdastyökunta" Kyröskoskella, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 22.01.1933, nro 4, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. ↑ Samuli Lindstedt 100-vuotias, Aamulehti, 06.07.1924, nro 153, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 06.07.2024
  3. ↑ Samuli Lindstedt, Aamulehti, 30.11.1927, nro 324, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 06.07.2024
  4. ↑ 12.000 tonnia polttoturvetta. Suolta voima-aseman tulipesään. Kyröskosken turvelaitos pohjoismaitten suurin, Helsingin Sanomat, 26.11.1938, nro 320, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. ↑ https://www.paperiliitto.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedote/2016/metsa-board-sulki-kyron-tapettikoneen.html#.WkjW3Hlx17p (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla
Kembali kehalaman sebelumnya