Rossin vanhemmat olivat maanviljelijä Mikko Rossi ja Emma Siekkinen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1931 Vera Salmesin kanssa. Heidän poikansa on kirjailijaja suomentaja Matti Rossi. Hän kävi kansakoulun ja Kuopion kauppakoulun vuosina 1910–1912, sekä suoritti yksityisesti seitsemännen ja kahdeksannen luokan Sortavalan lyseossa vuonna 1933. Sotilaskoulutusta Rossi sai Jääkärialipäällystölle järjestetyllä aktiiviupseerikurssilla Kadettikoulussa vuonna 1921 ja Taistelukoulun joukkueenjohtajakurssilla vuonna 1930 sekä konekivääri- ja kranaatinheitinkurssilla vuonna 1935.[1][2]
Jääkärikausi
Jääkäripataljoonan 2. komppania.
Rossi työskenteli konttoristina Kemissä ja konttoripäällikkönä Mäntässä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 4. joulukuuta 1915. Peruskoulutuskauden jälkeen hänet siirrettiin 16. toukokuuta 1916 alkaen pataljoonan täydennysjoukkoon ja komennettiin 9. syyskuuta 1916 alkaen erikoistehtäviin Ruotsiin. Tällä komennuksellaan hän toimitti aseita Haaparannalle ja Uumajaan vuoden 1917 lopulla ja vuoden 1918 alussa. Kyseisistä paikoista aseet toimitettiin edelleen Suomeen. Ruotsista Rossi siirtyi Suomen puolelle Tornioon 6. helmikuuta 1918. Torniossa hän liittyi oberzugführer Friedel Jacobssonin komennuskuntaan.[1][2]
Suomen sisällissota
Rossi osallistui Friedel Jacobsonin komentaman joukon osana Tornion valloitukseen ja toimi sen jälkeen kouluttajana Peräpohjolan pataljoonassa. Rossi jäi pataljoonan siirryttyä rintamalle Kemiin, jossa hän koulutti rintamalle lähetettäviä täydennysmiehiä, joista muodostettiin hänen itsensä johtama täydennyskomppania. Komppania liitettiin huhtikuun lopulla 5. jääkärirykmenttiin, mutta siirrettiin jo 2. toukokuuta 1918 alkaen joukkueenjohtajaksi Karjalan 2. rykmentin 5. pataljoonan 2. komppaniaan (rykmentistä muodostettiin myöhemmin Laatokan Jalkaväkirykmentti 6).[1][2]
Sisällissodan jälkeinen aika
Rossi palveli sisällissodan jälkeen edelleen samassa joukossa, kunnes erosi armeijan palveluksesta 12. syyskuuta 1918, jonka jälkeen hän liittyi suojeluskuntajärjestöön 3. marraskuuta 1918 ja sijoitettiin paikallispäälliköksi Rautalammin suojeluskuntaa, jossa hän palveli 1. helmikuuta 1919 saakka. Rautalammilta hän siirtyi harjoituspäälliköksi Mäntän suojeluskuntaan 10. helmikuuta 1919, jossa hän palveli 15. huhtikuuta 1920 saakka. Mäntästä hän siirtyi 15. kesäkuuta 1920 Viipuriin, jossa hän toimi kansliapäällikkönä Viipurin suojeluskunnassa 14. helmikuuta 1921 saakka. Viipurista hän sai määräyksen siirtyä Sortavalaan 1. heinäkuuta 1921, jossa hänet määrättiin Sortavalan suojeluskuntapiirin III alueen päälliköksi. Myöhemmin hänet siirrettiin 1. heinäkuuta 1922 alkaen vastaavaan tehtävään suojeluskuntapiirin I:lle alueelle. Suojeluskuntajärjestöstä hänet siirrettiin Rajavartiostoon 20. maaliskuuta 1923 ja sijoitettiin aluksi nuoremmaksi upseeriksi Salmin rajavartiostoon, kunnes siirrettiin 1. kesäkuuta 1929 alkaen rajavartioston adjutantiksi. Rossi toimi myöhemmin 5. syyskuuta 1930 alkaen Salmin rajavartiostossa komppanianpäällikkönä, kunnes siirrettiin 3. syyskuuta 1936 alkaen kutsunta-asiainupseeriksi Salmin sotilaspiirin esikuntaan, jossa hän palveli kuolemaansa saakka.[1][2]
Luottamustoimet
Rossi toimi Mäntän suojeluskunnan kunniajäsenenä vuodesta 1920 alkaen ja Salmin rajavartioston kunnianeuvoston varapuheenjohtajana vuosina 1927 ja 1935–1937 ja jäsenenä vuosina 1928–1930 ja 1931 sekä varajäsenenä vuosina 1931–1932.[1][2]
Ylennykset ja kunniamerkit
Ylennykset
Kunniamerkit
Vääpeli 7. helmikuuta 1918
Vänrikki 15. kesäkuuta 1921
Luutnantti 16. toukokuuta 1925
Kapteeni 10. heinäkuuta 1933
Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki
Vapaudenmitali 1. lk.
Vapaussodan muistomitali soljen kera
Jääkärimerkki
Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi
Lähteet
Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
.svg){kind=small}
