Monsuuni aiheutuu maanpinnan ja merenpinnan lämpötilaeroista. Kun aurinko alkaa keväällä lämmittää, manner lämpenee nopeammin kuin merialue, jolla auringon säteily imeytyy paksuun vesikerrokseen. Intian sisämaassa ilman lämpötila nousee keväällä yli 40 asteen, kun merivesi on lämmennyt vasta 25-asteiseksi. Tästä syntyy mantereen ylle terminen matalapaine, jonka seurauksena ilma alkaa virrata mereltä korkeammasta ilmanpaineesta mantereelle matalampaan ilmanpaineeseen.[2]
Kun mereltä mantereelle levinnyt kostea ilma kohtaa mantereella korkeampaa maastoa, kosteus alkaa tiivistyä pilviksi. Tästä seuraa hyvin runsaita ja pitkäkestoisia sateita sekä tulvia etenkin Himalajan eteläpuolella. Yhdessä kuukaudessa voi sadetta tulla Intiassa lähes 1 000 millimetriä. Myös trooppisia myrskyjä esiintyy. Samalla ilma hiukan viilenee keväästä.[2]
Heikkeneminen
Intiassa monsuuni kestää toukokuusta lokakuuhun. Syksyn edetessä monsuuni heikkenee, kun meren ja mantereen lämpötilaerot tasaantuvat. Talvella sateet voivat jäädä hyvin vähiin, ja ilma on pääosin kuivaa ja kuumaa.[2]
Merkitys
Monsuuni tuo tropiikkiin kesäsateet, joiden ansiosta seudulla voidaan viljellä ruokaa. Monsuuni pitää myös kesälämpötilat siedettävinä ja estää maata korventumasta auringossa.[2]
Esiintymisalueet
Trooppisia monsuuneja esiintyy Intiassa ja muualla Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa ja Indonesiassa, sekä trooppisessa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Subtrooppinen monsuuni esiintyy esimerkiksi Kaspianmeren tienoilla, Välimerellä, Itä-Aasiassa ja Yhdysvaltain luoteisrannikolla sekä Australiassa, Etelä-Afrikassa ja Kaakkois-Brasiliassa. Arktista monsuunia esiintyy Itä-Siperiassa ja Pohjois-Alaskassa.[3]
