Nefertitin rintakuva Berliinin egyptiläisessä museossa.
Nefertitin rintakuva on Egyptin muinaista kuningatarta Nefertitiä esittävä veistos. Sen veisti noin vuonna 1340 eaa. kuninkaallinen kuvanveistäjä Thutmose.[1] Veistosta arvostetaan sen kauneuden johdosta, ja sitä on kutsuttu yhdeksi tunnetuimmista muinaisaikojen taideteoksista. Sitä säilytetään Berliinin egyptiläisessä museossa.[2]
Nefertitin rintakuva noudattaa klassista egyptiläistä tyyliä.[2] Veistos on 50 senttimetriä korkea. Se on tehty kalkkikivestä, joka on päällystetty stukkokerroksin. Toinen silmä on kvartsia ja mustaa vahaa, mutta toisessa silmässä ei ole upotuskoristelua.[1][2]
Stukkon alla olevan kalkkikiviveistoksen kuva kuningattaresta on hiukan erilainen kuin pintakerroksen antama kuva, sillä se paljastaa ihoryppyjä, vähemmän erottuvat poskiluut ja muhkuran nenässä.[2]
Kuvanveistäjä Thutmosen työpajan rauniot, joista rintakuva löydettiin vuonna 1912.
Rintakuvan löysi Ludwig Borchardtin johtama saksalainen arkeologiryhmä vuonna 1912 Keski-Egyptistä Tell el-Amarnan kylän läheisyydessä sijaitsevasta kuvanveistäjä Thutmosen työpajasta.[3][2] Veistos tunnistettiin Nefertitiksi sinisen kruunun vuoksi, joka Nefertitiin yhdistetään.[2]
Veistoksen löytöpaikassa oli paljon muidenkin veistosten kappaleita. Sen vuoksi on ehdotettu, että rintakuva oli tarkoitettu virallisten muotokuvien malliksi tai osoitukseksi kuvanveistäjän taidoista. Thutmose ei jostain syystä ottanut veistosta mukaansa kun hän joutui siirtymään Thebaan faarao Akhenatenin kuoleman jälkeen.[2]
Egyptin hallituksen kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta Borchardt sai pitää veistoksen, oletetusti koska hän esitti siitä viranomaisille heikkolaatuisen kuvan sekä väitti sen olevan kipsiä ja esittävän alempiarvoista prinsessaa.[2]
Veistos vietiin Egyptistä Saksaan Berliiniin. Sitä ei heti asetettu näytteille, sillä Borchardt pelkäsi egyptiläisten alkavan vaatia sitä takaisin.[2] Veistos asetettiin lopulta vuonna 1924 näytteille Berliiniin egyptiläiseen museoon, ja siitä tuli sen jälkeen maailmankuulu.[3] Egypti alkoi heti vaatia sen palauttamista Egyptiin, mutta veistos on edelleen Berliinissä. Esimerkiksi tunnettu egyptologi Zahi Hawass on vaatinut voimakkaasti sen palauttamista.[2] Egypti esitti vuonna 2011 Saksalle virallisen palauttamisvaatimuksen. Egyptin mukaan veistos vietiin maasta vuonna 1912 väärennetyillä asiakirjoilla.[4]
Sveitsiläinen taidehistorioitsija Henri Stierlin on väittänyt veistosta väärennetyksi ja esittänyt, että se olisi tehty vuonna 1912 mutta että sitä ei alkujaan olisi ollut tarkoitettu väärennökseksi. Stierlinin mukaan egyptologi Borchardt olisi tehnyt sen esitelläkseen siinä egyptiläisiä koruja, mutta kun arvovaltaiset vieraat olivat ihastelleet sitä aitona, Borchardt ei olisi halunnut nolata heitä.[5] Berliinin egyptiläisen museon johtaja Dietrich Wildung on kuitenkin torjunut väitteen.[6]
.jpg)
