Nunavutin pääkaupunki on Iqaluit, entinen Frobisher Bay, joka sijaitsee Baffininsaarella. Muita suurehkoja asutuskeskuksia ovat Rankin Inlet ja Cambridge Bay. Suurin osa Nunavutin asukkaista on inuiitteja.
Nunavut on arktinen alue, jolle levittäytyivät varhaiset paleoeskimojenkulttuurit. Varhaisinta paleoeskimojen kulttuuria sanotaan Pre-Dorsetin kulttuuriksi. Se pohjautui enemmän sisämaassa kuin merialueilla tapahtuvaan pyyntiin. Siitä kehittyi noin 800 eaa. maa- ja merieläinten pyyntiin perustuva Dorsetin kulttuuri, ja noin vuoden 1000 tienoilla sen syrjäyttivät eskimojen kulttuurit. Harva asutus keskittyi rannikolle ja sisämaassa jokien lähelle. Nunavutin eteläpuolella eli subarktisia intiaaneja. Nunavutin inuitit ovat länsi- ja keski-inuitteja.
1500–1800-luvuilla eurooppalaiset etsivät Nunavutin halki kulkenutta Luoteisväylää. Monet Nunavutin saaret, salmet, niemimaat ja lahdet on nimetty Luoteisväylää etsineiden mukaan tai ovat näiden etsijöiden nimeämiä. Nunavut erotettiin Luoteisterrorioista1. huhtikuuta1999 ja on siitä lähtien muodostanut oman territorionsa. Vaikka se on osa Kanadan valtiota ja liittovaltion hallinnon alainen, inuitit voivat hallita aluettaan suhteellisen autonomisesti.
Väestö
Vuonna 2016 Nunavutin väkiluku oli 35 944 eli noin promille koko Kanadan väkiluvusta.[1] Siitä on noin 25 000 inuiitteja (noin 85 % Nunavutin asukkaista ja noin puolet kaikista Kanadan inuiteista). Nunavutin väestötiheys on 0,02 as./km², joten se on yksi maapallon harvimmin asutetuista alueista. 40 % asukkaista on alle 16-vuotiaita.
Lokakuussa 2016 raportoitiin, että Nunavutin alueen vauvoilla esiintyi vakavia keuhkotulehduksia eniten maailmassa.[2]
Nunavutissa hyödynnetään luonnonvaroina lyijyä, hopeaa, sinkkiä, maaöljyä ja maakaasua. Tulevaisuudessa turismista on tulossa yhä merkittävämpi elinkeino. Merkittävässä osassa taloudessa ovat myös inuiittitaide ja -käsityöt. Asukasta kohden alueella on eniten taiteilijoita Kanadassa: 33 % Nunavutin väestöstä.[3] Taiteilijoiden keskipalkka on kuitenkin alempi Nunavutissa (10 700 $ vuodessa) kuin Kanadassa keskimäärin (24 300 $ vuodessa).[4]
Hallinto
Nunavutin parlamenttitalo.Nunavutin aluejako.
Kanadassa territorioilla ei ole yhtä laajaa päätäntävaltaa kuin provinsseilla. Valtaosa veroista ja luonnonvaroista saaduista tuotoista menee liittovaltiolle, joka rahoittaa territorion hallintoa. 90 % hallinnon budjetista on liittovaltion varainsiirtoa.[5] Nunavutilla on yksi edustaja Kanadan parlamentinsenaatissa ja edustajainhuoneessa.
Nunavutin ylintä päätäntävaltaa pitää yksikamarinen parlamentti. Territorio on jaettu 22 vaalipiiriin, joista jokaisesta valitaan yksinkertaisella enemmistöllä yksi edustaja parlamenttiin. Vaalit pidetään suunnilleen neljän-viiden vuoden välein.[6] Parlamentissa ei ole puolueita ja päätöksenteko perustuu konsensukseen.[7] Edustajat valitsevat keskuudestaan pääministerin sekä ministerit, joiden määrää ei ole rajattu.[8] Territorion päämies on komissaari, jonka nimittää Kanadan hallitus. Komissaari edustaa Nunavutia sekä vahvistaa parlamentin lait ja asiakirjat.[9]
Nunavutin parlamentilla on kymmenen ministeriötä.[10] Territorio on jaettu kolmeen alueeseen, joilla on merkitystä lähinnä tilastoinnissa ja väestönlaskennassa. Alueet ovat Kivalliq, Kitikmeot ja Qikiqtaaluk.[11] Paikallishallinnosta vastaavat kunnat, joita on 25.[12] Kunnallishallinto rajoittuu vain asutuskeskuksiin, mikä tarkoittaa että suurin osa territorion pinta-alasta ei kuulu paikallishallinnon piiriin.
