Náfpaktoksen linna (kreik.Κάστρο Ναυπάκτου, Kástro Nafpáktou) on linnaNáfpaktoksen kaupungissa Kreikassa. Se sijaitsee kukkulalla heti kaupungin luoteispuolella. Linnaan yhdistyvät kaupungin ja sen sataman linnoitteet.[1][2]
Náfpaktoksen linnan kukkula oli antiikin aikana Naupaktoksen kaupungin akropolis eli linnoitettu yläkaupunkikukkula. Kaupunki säilyi merkittävänä linnoituspaikkana läpi bysanttilaisen keskiajan. Bysanttilaisen ajan linna todennäköisesti uusittiin 900- tai 1000-luvulla, jolloin kaupunki oli Nikopoliin theman pääkaupunkina.[1]
Náfpaktoksen linnan muureja.
Nykyinen linna rakennettiin vuonna 1407 alkaneen venetsialaisvallan alussa. Sen tarkoitus oli suojata paikkaa osmaneja vastaan. Vuonna 1499 linna tuli osmanien valtaan, ja tätä kesti vuoteen 1687, jolloin venetsialaiset saivat sen takaisin haltuunsa. Toinen turkkilaiskausi alkoi vuonna 1699 ja kesti siihen saakka, kun kreikkalaiset valtasivat linnan Kreikan vapaussodan aikana 18. huhtikuuta 1829.[1]
Linnan portti.
Rakennelmat
Varsinainen Náfpaktoksen linna on rakennettu kukkulalle, jonka korkeus on noin 170 metriä merenpinnasta laskettuna.[1] Sijaintipaikastaan linna hallitsi Korintinlahden sisäänkäyntiä yhdessä Ríon linnan ja Antírrion linnan kanssa.[2]
Kukkulan huipulla oleva varsinainen linna on ympäröity omilla muureillaan. Ne yhdistyvät muureihin, jotka laskeutuvat linnan kummaltakin sivulta etelään kaupunkiin ja merenrantaan ja päättyvät kaupungin satamaan. Koko linnoitetun alueen suurin pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 750 metriä ja suurin leveys itä-länsisuunnassa noin 365 metriä, ja pinta-ala noin 17,5 hehtaaria. Muurien yhteispituus on noin 2,25 kilometriä. Muurien paksuus vaihtelee 2,5 ja 3,5 metrin väliltä.[1][2]
Yhteensä neljä itä-länsisuuntaista poikkimuuria jakaa linnoitetun alueen viiteen osaan. Ylin eli akropolis (osa 1) tunnettiin myös nimellä Áno Perívolo(n). Toiseksi ylimmän (osa 2) nimi oli Peritório(n) ja keskimmäisen (osa 3) nimi Ouromázio(n) tai Ouramásio(n). Toiseksi alimman osan (osa 4) nimi oli Niókastro(n) (”Uusi linna”) ja alimman (osa 5) Vrontólaka eli Káto Póli (”Alakaupunki”). Kaksi alinta tunnettiin myös yhteisnimityksellä Káto Perívolo(n).[1][2]
Muureihin yhdistyy joitakin antiikin ajalle palautuvia muurien osia, mutta antiikin aikaisen kaupungin muuri ympäröi sisäänsä keskiaikaisia muureja suuremman alueen. Bysanttilaisen ajan linna taas rajoittui kukkulan yläosaan. Alemmat osat ovat pääosin venetsialaista muuria. Osmaniaikaisia rakennusvaiheita ja korjauksia on eniten sataman muureissa.[1]
Náfpaktoksen alemman kaupungin venetsialaisaikaisia muureja.
Muureja vahvistavat tornit ja bastionit. Tornit ovat pääosin neliskulmaisia ja bysanttilaisaikaisia, kun taas bastionit ovat kolmiomaisia ja venetsialaisaikaisia. Yksi puoliympyränmuotoinen bastioni, jossa nykyisin on Náfpaktoksen kellotorni, on osmaniaikainen. Sataman suulla sen kummallakin puolella on bastionit.[1]
Uloimmissa muureissa oli viisi porttia, joista yksi oli etelänpuoleinen meriportti. Alemman kaupungin länsiportti on säilynyt nykyisen pääkadun varrella, kun taas idänpuoleinen portti purettiin vuonna 1937. Linnoituskokonaisuuden ylemmässä osassa oli myös portit lännen ja idän puolilla. Sisäpuolen poikkimuureissa oli omat porttinsa, jotka mahdollistivat osien välillä liikkumisen. Huomattavin on niin kutsuttu Rautaportti, joka yhdisti osia 4 ja 5.[1][2]
Linnoitteet ovat säilyneet nykyaikaan poikkeuksellisen hyvässä kunnossa. Muurit ovat säilyneet useimmissa kohdissa alkuperäisessä korkeudessa, lukuun ottamatta kohtia, joista niitä on purettu nykykaupungin katuverkon tarpeisiin.[1] Linnassa on Profeetta Elialle (Profítis Ilías) omistettu kirkko. Sen paikalla oli osmanivallan aikana moskeija, joka puolestaan oli rakennettu bysanttilaisen kirkon paikalle.[2]
_-_2022-03-23_-_4.jpg)
