Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Pak 38
5 cm Panzerabwehrkanone 38 (5 cm Pak 38) oli Rheinmetall-Borsigin valmistama vedettävä, puoliautomaattisella lukkokoneistolla varustettu 50 millimetrin panssarintorjuntatykki.
Tykin suunnittelu alkoi vuonna 1938, mutta rintamakäyttöön tykki ennätti vasta vuoden 1940 lopulla. Tykki osoittautui sinänsä hyväksi aseeksi, mutta erityisesti neuvostoliittolaistenT-34- ja KV-1-panssarivaunujen torjunta tykillä oli hyvin vaikeaa liian vähäisen panssarinläpäisytehon takia. Kevyiden panssarivaunujen ja muiden panssariajoneuvojen torjuntaan sekä jalkaväen tukitehtäviin tykki kuitenkin soveltui hyvin. Tykin valmistus lopetettiin vuoden 1943 lopulla, yli 9 500 Pak 38:n valmistuttua.
Suomeen tykkejä tilattiin Saksasta 27 kappaletta vuonna 1942. Ensimmäiset 12 tykkiä saapuivat kesällä 1942 ja loput 15 tykkiä tulivat saman vuoden jouluna. Suomessa tykki sai nimen 50 K/38. Sodan jälkeen Suomi säilytti taisteluista selvinneitä 15:tä tykkiä asevarastoissa varauskalustona aina vuoteen 1986 saakka, kunnes tykki poistettiin puolustusvoimien kalustoluetteloista. Tykit luovutettiin deaktivoituina museoille ja myytiin keräilijöille.
Tykin rakenne
Tykin pääosat ovat putki ja lavetti, jotka jakautuvat edelleen pienempiin osakokonaisuuksiin.
Putki
Tykin putki koostuu varsinaisesta putkesta ja peräkappaleesta. Putki on rakenteeltaan rihlattu, vaipaton ja suujarrulla varustettu. Varsinaisen putken sisässä voidaan erottaa panoskammio, ylimenokartio ja kierreossa. Putken alapinnassa on kehdon luisukappaleisiin vastaavat kahdet luisupalat. Putken takapäähän on liitetty kiristysrenkaalla peräkappale, jossa on lukkopesä sulkukappaletta varten. Peräkappaleeseen kiinnittyvät sulku- ja iskukoneisto sekä kiskurilaite.
Lukko koostuu seuraavista osista: sulkukoneisto puoliautomaattikoneistoineen, iskukoneisto ja kiskurilaite.
Sulkukoneistoon kuuluvat sulkukappale, kädensijalla varustettu kääntövarsi, sulkukappaleen siirtovarsi ja puoliautomaattikoneisto. Sulkukappale on tyypiltään vaakasuorassa liikkuva, vasemmalle avautuva kiila. Lukon käsin avaamiseen käytettävä kääntövarsi on suorassa yhteydessä L-muotoiseen siirtokampeen, jonka alaosassa oleva luisupala liikkuu sulkukappaleen yläreunassa olevassa leikkauksessaan liikuttaen sulkukappaletta. Kääntövarressa on kääntövarren ja siirtokammen liityntäkohdan yläpuolella hammaspyörä, joka on yhteydessä puoliautomaattikoneiston hammastankoon. Puoliautomaattikoneiston osia ovat muun muassa puoliautomaattikoneiston kehys ja ohjain, joiden sisällä puoliautomaattikoneisto suurimmaksi osaksi sijaitsee. Kehys ja ohjain ovat samalla puoliautomaattikoneiston suurimmat päällepäin näkyvät osat. Muita puoliautomaattikoneiston osia ovat avaus- ja sulkujouset, jotka ovat kierrejousia, mäntä, hammastanko, sulkujousen holkki sekä vaihdin, jota kääntämällä voidaan tykin puoliautomaattikoneisto voidaan kytkeä päälle tai pois.
Iskukoneistoon kuuluvat iskuri, iskujousi, vastinpohja, virityslaite, liipaisin ja liipaisintappi. Virityslaite koostuu viritinakselista, käsivirittimestä kädensijoineen, viritinvarresta ja jousiholkista jousineen. Liipaisimen muodostavat varsinainen liipaisin liipaisinakseleineen, liipaisintappi ja liipaisinakselin jousiholkki.
Kiskurilaite muodostuu pystyssä olevasta kiskuriakselista sekä yksiosaisesta U-muotoisesta kiskurista, jossa on kaksi vartta: ala- ja yläkiskurivarsi. Kiskuriakseli kulkee kiskurin läpi kiskurivarsien ollessa 90 asteen kulmassa kiskuriakseliin nähden. Kiskurissa on kiskurin nokat, kiskurin kynnet ja pitokorokkeet. Kiskurin nokat saavat kiskurin kääntymään kiskuriakselin mukana sulkukappaleen avautuessa. Kiskurivarsien päissä olevat kiskurin kynnet jäävät ladattaessa patruunahylsyn kannan etupuolelle. Kiskurin kynnet vetävät tyhjän hylsyn laukauksen jälkeen ulos. Pitokorokkeet vastustavat sulkukappaleen sulkujousen voimaa pitäen sulkukappaleen lukon auki ollessa vasemmalla.
Lavetti
Lavetti voidaan jakaa ylä- ja alalavettiin, kehtoon ja painontasaimeen. Ylälavetti kääntyy sivu- ja korkeussuunnassa, mahdollistaen tykin suuntaamisen. Alalavetti muodostaa tykin toiminta-alustan, mahdollistaa tykin tukemisen maahan ja toimii tykin kuljetusalustana. Kehto toimii tykinputken alustana ja sen asentoa muuttamalla säädetään tykin korotusta.
Kehto koostuu kehdon rungosta, jonka yläpinnassa olevien luisukiskojen päällä tykin putki liikkuu luisukappaleidensa varassa. Lisäksi kehdossa on kehdon kannatin, joka kannatintappiensa välityksellä kiinnittyy ylälavettiin. Kehtoon liittyy myös joustolaite, jonka osia ovat putken vasemmalla puolella oleva paineilmapalautin ja oikealla oleva nestehidastin. Kehdossa sijaitsevat myös tähtäyslaitteet ja laukaisukoteloon sijoitettu laukaisukoneisto. Tähtäyslaitteisiin kuuluu tähtäyslaitteen jalusta, tähtäyskoneisto, tähtäyskaukoputki, varatähtäin ja valaisinlaite.
Ylälavetti koostuu ylälavetin rungosta ja korkeussuuntauskoneiston osista. Ylälavetin runkoon liittyvät: kehdon kannatintappien laakeripesät, ylälavetin alalavettiin kiinnittävät kaksi napalaakeripesää, ampujan olansuojus ja kahdesta päällekkäisestä panssarilevystä koostuva yläsuojakilpi kannatinvarsineen. Ylälavetissa olevat korkeussuuntauskoneiston osat ovat: korkeussuuntauskiertopyörä akseleineen ja laukaisunappeineen, korkeussuuntauskierukkapyörä korkeussuuntaushammaskaari, sivusuuntauskiertopyörä akseleineen, sivusuuntauskierukka ja sivusuuntauskierukkapyörä.
Alalavettiin kuuluvat lavettirunko, ajolaitteet ja lavettihaarat. Lavettirungossa olevaan kahteen napatappiin kiinnittyy laakeroitu ylälavetti. Lavettirungon päällä sijaitsee myös sivusuuntaushammaskaari. Lavettirungon etuosassa on taitettava kaksiosainen alasuojakilpi kannatinvarsineen. Ajolaitteet koostuvat kahdesta pyörästä, kahdesta polviakselista, sauvajousista, kannuspyörästä ja jousituksen tukilaitteista, joilla jousitus voidaan lukita ammunnan ajaksi. Irrallinen kannuspyörä voidaan sijoittaa joissakin raskaissa kenttätykeissä käytetyn edeltäjän tavoin lavettihaarojen päihin helpottamaan miesvoimin tapahtuvaa tykin liikuttelua. Lavettihaaroja on kaksi kappaletta. Niiden tarkoituksena on tukea tykkiä ammunnan aikana.
Painontasaimen tehtävänä on tasata putken massan korkeussuuntauskoneille eri korotuskulmilla aiheuttama rasitus kevyen suuntaamisen aikaansaamiseksi. Painontasain on hydropneumaattinen sylinteri joka on kiinnitetty toisesta päästään kehtoon ja toisesta ylälavettiin.
Tykin toiminta
Ammunnan alkaessa lukko on lepotilassa ja puoliautomaattikoneisto kytkettynä pois toiminnasta. Lukko toimii puoliautomaattisena ainoastaan ammuttaessa panssarikranaatteja ja alikaliiperiammuksia. Sirpalekranaattilaukausten pienempi ruutimäärä ei riitä antamaan tarpeeksi pitkää luisua, eikä tarpeeksi nopeata palautumisnopeutta tykinputkelle, jotta puoliautomaattikoneisto toimisi. Myös ammuttaessa panssarikranaatteja uudesta tuliasemasta tai löysällä maaperällä on puoliautomaattikoneisto pidettävä pois päältä. Uudessa tuliasemassa voidaan puoliautomaattikoneisto ottaa käyttöön vasta kun lavetti ei enää muutaman laukauksen jälkeen liiku taaksepäin ammuttaessa, jolloin tarvittava osa rekyylivoimasta saadaan puoliautomaattikoneiston käyttöön.
Lataaminen alkaa virittämällä tykki käsivirittimestä, jolloin iskuri jää vireeseen. Seuraavaksi avataan lukko käsin, mikä tapahtuu vetämällä kääntövarren kädensijasta taakse oikealle. Kääntövarren kääntyessä se kääntää siirtokampea akselinsa ympäri. Siirtokammen alaosassa oleva luisupala liikuttaa sulkukappaletta, jolloin lukko aukeaa ja sulkujousi jännittyy. Lukko voidaan sulkea joko käsin tai lataustoiminnolla. Käsin sulkeminen tapahtuu pitämällä kääntövarresta kiinni, samalla työntäen kiskuriakselin käsivipua vasemmalle. Lataustoiminnolla lukon sulkeutuminen tapahtuu työntämällä patruunalaukaus voimakkaasti putkeen. Tällöin hylsyn kanta osuessaan kiskurin kynsiin saa kiskurin kääntymään akselinsa ympäri, jolloin pitokorokkeet irtoavat sulkukappaleesta ja sulkukappale pääsee sulkujousen avulla ääriasentoonsa oikealle ja sulkee lukon.
Laukaiseminen tapahtuu painamalla korkeussuuntauskiertopyörässä olevaa jousikuormitteista laukaisunappia sisäänpäin, jolloin laukaisuvaijeri kolmihaaravivun välityksellä nostaa laukaisukaraa, joka liipaisinkaran välityksellä nostaa liipaisimen ylös ja liipaisinakseli kääntyy. Iskujousi vapautuu päästäen iskurin lyömään nalliin, ja tykki laukeaa.
Lukon avautuminen tapahtuu kahdella eri tavalla riippuen siitä, onko puoliautomaattikoneisto käytössä vai ei. Mikäli puoliautomaattikoneisto ei ole käytössä, lukko jää laukauksen jälkeen kiinni, jonka jälkeen se on avattava käsin. Puoliautomaattikoneiston ollessa käytössä, alkaa automaattinen lukonavausmekanismi toimia putken alkaessa palautua kehdossa sijaitsevan palauttimen vaikutuksesta takaisin etuasentoonsa. Puoliautomaattikoneistossa pitkittäin oleva, mäntään liittyvä avausjousi antaa voiman lukon avautumiselle. Puoliautomaattikoneiston ollessa käytössä, sen vasemmasta sivusta on työntyneenä ulos mäntään liitoksissa oleva iskin. Kun iskin osuu putken palautuessa kehdossa olevaan puoliautomaattitelineen takakorokkeeseen, jatkaa putki palautumistaan, mutta koska iskin on kohdannut korokkeen, se ei liiku. Koska iskin on yhteydessä puoliautomaattikoneiston mäntään, joka puolestaan on yhteydessä avausjouseen, alkaa avausjousi puristua kasaan eli jännittyä. Puoliautomaattikoneiston mäntä työntyy hammastangon päälle kytkinvivun kytkiessä männän ja hammastangon yhdeksi kokonaisuudeksi. Palautumisen jatkuttua vielä hetken, iskimen irrotinvipu painaa iskimen männän sisään, jolloin avausjousi pääsee toimimaan, painaen toisiinsa kytkeytyneet männän ja hammastangon eteenpäin. Hammastangon liike saa kääntövarren hammaspyörän pyörähtämään, jolloin kääntövarsi kääntyy, liikuttaen samalla siirtokammen välityksellä sulkukappaletta. Liikkeessä oleva sulkukappale lyö kiskurin nokkiin, jolloin kiskuri kääntyy akselinsa ympäri ja kiskurin kynnet heittävät patruunahylsyn ulos panoskammiosta. Lukon avautuessa sulkujousi jännittyy ja sulkujousen kuormittama sulkukappale jää kiskurin pitokorokkeiden pidättämänä auki.
Teknisiä tietoja
Kaliiperi: 50 mm
Putken koko pituus: 3 000 mm (60 pituuskaliiperia)
Putken pituus panoskammion perästä putken suuhun: 2 830 mm
Rihlatun osan pituus: 2 409 mm
Rihlaus: 20 oikeakätistä progressiivista kierrettä, nousu alussa 1/35 kal., lopussa 1/30 kal.
Putken paino ml. lukko ja puoliautomaattikoneisto: 285 kg
