Nykyisen kaupungin alueelle alkoi tulla siirtolaisia 1680-luvulta lähtien.[2] Nimi Amboy on peräisin intiaaneilta, ja myöhemmin lisätty Perth on annettu Perthin kreivi James Drummondin mukaan.[1] Paikan uskottiin olevan hyvä satama ja se veti puoleensa esimerkiksi skotlantilaisia ja englantilaisia kauppiaita sekä ranskalaisiahugenotteja. Vuonna 1686 Perth Amboysta tehtiin toinen New Jerseyn kahdesta pääkaupungista. Satama ei kuitenkaan saavuttanut koskaan aivan kaavaillun kaltaista menestystä. Useimmat laivat ulkomailta purjehtivat mieluummin New Yorkin satamaan. Satamaan saapui kuitenkin rannikkokauppaa käyviä aluksia ja kaupunkiin muodostui vauras kauppiasluokka.[3]
Yhdysvaltain vapaussodan puhjettua Perth Amboy tuli tunnetuksi kuningasta kannattaneiden keskuksena. Sodan päättyminen Yhdysvaltojen voittoon merkitsi huomattavaa takaiskua kaupungille. Monet sen merkkihenkilöistä muuttivat Kanadaan ja osavaltion pääkaupunki siirrettiin sisämaahan Trentoniin. Myös sataman toiminta taantui. 1850-luvulta lähtien ahdinkoa lievitti kasvava keramiikkateollisuus. Paikkakunta tuli tunnetuksi myös Raritan Bay Union -kommuunista, jonka jäseniin lukeutui useita merkittäviä abolitionisteja, feministejä ja taiteilijoita.[3] Perth Amboyhin on viitattu usein myös paikkana, jolla Yhdysvaltojen ensimmäinen musta äänestäjä Thomas Mundt Peterson antoi äänensä 31. maaliskuuta 1870.[1]
Kaupungin teollisuus on taantunut kukoistamisensa ajoista[3], mutta se muodostaa edelleen huomattavan osan kaupungin taloudessa. Paikallisen teollisuuden aloihin lukeutuvat esimerkiksi kuparin- ja öljynjalostus, sekä vaatteiden, muovien ja kemikaalien valmistus.[1]
Kotitalouksien keskimääräiset vuosittaiset ansiot Perth Amboyssa aikavälillä 2014–2018 olivat 53 011 USD ja henkilöä kohden 21 342 USD. 18,3 % väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.[2]
Väestö
Kaupungin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 50 814 ja vuoden 2019 arvion mukaan 51 390. Kaupungin asukkaista 79,2 % oli taustaltaan valkoisia (latinot pois lukien 11,1 %), 8,4 % afroamerikkalaisia, 80,4 % latinoja mistä tahansa rodusta ja 1,3 % aasialaisia. 79,9 % kaupungin asukkaista puhui kotonaan jotakin muuta kieltä, kuin englantia ja 41,6 % kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla.[2]
