Tämä artikkeli käsittelee nisäkäslahkoa. ”Petoeläin” voi viitata myös mihin tahansa eläimeen, joka saalistaa ja käyttää muita eläimiä ravinnokseen.
Petoeläimet (Carnivora) on nisäkäslahko, johon kuuluu noin 270 lajia. Suurin osa petoeläinten lahkon lajeista on lihansyöjiä, osa kaikkiruokaisia, kuten karhut, ja osa pääasiassa kasvinsyöjiä, kuten isopanda.[2][3]
Nykyiset petoeläimet jakautuvat kahteen kehityslinjaan: koiramaisten petoeläinten Caniformia- ja kissamaisten Feliformia-alalahkoihin, joissa puolestaan on kaikkiaan 15 heimoa.[1] Pussieläimiin kuuluvat pussipedot eivät kuulu sanan varsinaisessa merkityksessä petoeläimiin. Aikaisempi petoeläinten jako luokitteli ne alalahkoihin maapetoeläimet (Fissipedia) ja eväjalkaiset (Pinnipedia).[4] Eväjalkaiset eli hylje-eläimet on nykyisin kolmen heimon luonnollinen mutta luokittelematon ryhmä Caniformia-alalahkon sisällä.
Levinneisyys ja elinympäristö
Petoeläimet ovat levinneet kaikille suurimmille maa-alueille, pois lukien Australia, jossa tavataan vain mahdollisesti ihmisen tuomaa dingoa, ja kaikille valtamerille. Petoeläimiä elää lähes kaikenlaisissa maanpäällisissä ympäristöissä ja monissa vesiympäristöissä. Niitä tavataan metsissä, aavikoilla, vuorilla, ruohoalueilla, pensasaroilla, tundralla ja avoimella jäätiköllä. Vedessä eläviä lajeja tavataan makeavetisissä joissa ja järvissä sekä merenrannikoilla ja avoimella valtamerellä.[5]
Alalahkot ja heimot
- Alalahko Caniformia
- Alalahko Feliformia
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Carnivora Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Phil Myers, Allison Poor: Carnivora Animal Diversity Web. University of Michigan, Museum of Zoology. Viitattu 2.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Kielitoimiston sanakirja
- ↑ WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 29, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
- ↑ Carnivora ADW. Viitattu 6.4.2013.
