Vuonna 2011 Piirissaaren kunnassa oli 53 asukasta, joista 9 (17,0 %) oli virolaisia, 45 (84,9 %) venäläisiä. Muita kansallisuuksia ei ollut.[3]
Maantiede
Piirissaarea.
Saari on pinta-alaltaan 7,8 km², ja siellä on noin 95 asukasta. Saaren keskuspaikka on Toonin kylä.[4] Saaren asukkaiden enemmistö on venäläisiävanhauskoisia[5]. Saareen pääsee mantereelta Laaksaaren sataman kautta[4].
Saari kutistuu koko ajan eroosion myötä. 1800-luvun puolivälissä saarella sijainnut Porkan kylä jouduttiin hylkäämään kokonaan maapohjan murenemisen vuoksi.[4] Historiallisissa kartoissa saari on ollut lähes kolmanneksen nykyistä suurempi. Suurin osa saaresta on korpea.[6] Vain 55 hehtaarin kokoinen alue saaren koillisosassa soveltuu asumiseen. Saarella on kolme kylää, Tooni (Toni), Saare (Želatšek) ja Piiri (Meža). Koko Piirissaar on nykyisin luonnonsuojelualuetta.[5]
Piirissaarella on monia harvinaisia kasvilajeja. Linnuista saarella tavataan muun muassa ruisrääkkiä ja kurppia. saaren ympäristössä kutee monia kalalajeja. Lisäksi saarella tavataan seitsemää eri sammakkoeläinlajia, joihin kuuluvat muualla Virossa harvinaiset viherkonna, haisukonna[7] ja kaivajasammakko[8]. Sammakkoeläimiä uhkaa laidunten vesakoituminen, joten niiden suojelemiseksi saarelle on kaivettu matalia lammikoita.[6]
Historia
Kuva Saaren kylästä.
Kaakkoon saaresta käytiin Peipsijärven taistelu 5. huhtikuuta 1242, jolloin venäläiset kukistivat Saksalaisen ritarikunnanAleksanteri Nevskin johdolla.[9] Piirissaaren asuttamisesta ei ole historiallisia kirjallisia lähteitä. Kansanperinteen mukaan sen asuttivat ensimmäisen kerran vanhauskoiset, jotka pakenivat Pietari Suuren valtakaudella Venäjän ortodoksisen kirkon uudistuksia. Toisen tarinan mukaan tulijat pakenivat asepalvelusta. Samoin kansanperinteen mukaan saaren on luonut Kalevipoeg taistellessaan paholaisia vastaan.[10]
Saaren asukkaat elivät kalastuksella ja sipulin kasvatuksella. Perinteiset elinkeinot eivät kuitenkaan ole pystyneet elättämään saaren koko väestöä. Vielä 1920-luvulla saarella oli 700 asukasta, kun nykyisin luku on alle sata.[5] Vuonna 1944, toisen maailmansodan aikana, saarella käytiin taisteluja Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välillä[9]. Saaren väkiluku alkoi laskea 1960-luvulla, kun saarella toiminut kolhoosiSäde lopetti itsenäisen toimintansa. Se liitettiin mantereella sijainneeseen kolhoosiin, ja suuri osa väestöstä muutti sinne.[11] Väen vähentyessä esimerkiksi saarella toiminut seurakunta jouduttiin lopettamaan[4]. Pohjakosketus saavutettiin vuonna 1993, kun saaren väestön keski-ikä oli 64 vuotta. Sittemmin osa mantereelle muuttaneista on palannut takaisin jäätyään työttömäksi.[11] Saaren väkiluku kasvaa kesäisin lomalaisten myötä[7]. Nykyisin saaren ongelmana on etenkin nuoren väestön puute[10].
