Junaliikenne alkoi 16. heinäkuuta 1874 yksityisen yhtiön voimin. Liikenteen aloittanut rautatieyhtiö teki konkurssin vuonna 1887, ja tilalle tuli toinen yhtiö. Valtionrautateille Porvoon rata siirtyi vuonna 1917. VR:nhenkilöliikenne Porvoon asemalle päättyi 31. toukokuuta 1981 ja tavaraliikenne 1. joulukuuta 1990.
Liikenteen loppumisen jälkeen rata aiottiin purkaa. Vuodesta 1991 lähtien radalla on kuitenkin ollut museojunaliikennettä.[1]Museojunat lähtevät aseman edestä. Ennen nykyisen rautatieaseman valmistumista raide meni tavaramakasiinin ohitse päättyen veturitallille. Tavaramakasiinin ja veturitallin välissä on ollut aiempi asema. Raidetta on jatkettu nykyisen aseman rakentamisen yhteydessä aseman eteen ja edelleen Porvoonjoen rannan teollisuusalueelle.lähde?
Porvoossa on myös ollut toinen asema, Porvoon keskusta, joka sijaitsi etelämpänä joen varressa.[1] Keskustan aseman voi nähdä toiminnassa myös elokuvassa Miljardin dollarin aivot vuodelta 1967. Porvoonjoen länsirannan raiteisto palveli tehtaita ja varastoja.[3] Asemalta rata jatkui muun muassa Porvoon konepajalle,[4] joka tunnetaan nykyään nimellä Taidetehdas. Rata keskustan asemalle ja konepajalle purettiin 2000-luvun alussa.[1]
Pistoraide
Porvoon asemalta kulki pistoraide läheiselle Hornhattulan pienteollisuus- ja varastoalueelle.[5] Pistoraide oli käytössä ainakin 1960-luvulta alkaen, ja se purettiin 1980-luvun lopulla.[6][7]
Asemarakennus
Asemarakennuksen korjaustöitä vuonna 2012.
Porvoon ensimmäisen aseman piirustukset ovat vuodelta 1872. Niiden suunnittelija ei ole tiedossa. Rakennus valmistui vuonna 1873, mutta sai pian purkutuomion, koska rakennus todettiin kelvottomaksi. Uusi asemarakennus, joka mukaili italialaista huvilatyyliä, valmistui vuonna 1874.[8] Se kuitenkin siirrettiin lähemmäs jokea ja muutettiin henkilökunnan asuintiloiksi, kun vuonna 1897 rakennettiin samalle paikalle nykyinen asema.[9] Uusimman aseman suunnitteli arkkitehtitoimisto Bjönberg-Aspelin. Rakennuksen ulkoasussa on tapahtunut hieman muutoksia.[10] Uusrenessanssityylisen asemarakennuksen omistaa nykyisin Itä-Uudenmaan Rakennussuojelusäätiö. Aseman tiloissa toimii rakennussuojelukeskus Salvus.[1]
Vuosina 2015–2018 asemalle tehtiin laaja kunnostus. Nykyisin talossa on 10 asuntoa[11]. Koko asemarakennus ja piha-alue on yksityisessä käytössä.
Tallit ja makasiini
Asema-alueeseen liittyvät veturitallit ja tavaramakasiini ovat nykyisin yksityisomistuksessa.[1] Veturitallien kääntöpöytä on käyttökuntoinen ja remontoitu 1990-luvulla.[12] Kääntöpöydälle johtavalla raiteella on palanen vuonna 1874 valmistunutta englantilaista kiskoa.[13] Raiteet kääntöpöydältä veturitalleihin purettiin 2010-luvun lopulla.[12]
Makasiinien ja lastauslaiturin rakennuskokonaisuus koostuu kahdesta lämmitettävästä osasta ja suuremmasta hirsirunkoisesta makasiiniosasta. Makasiinikokonaisuuden länsipuolella on harvinaislaatuiseksi luonnehdittu kujamainen raiteistokäytävä.[14]
