Pyhäkkö on ollut olemassa viimeistään submykeneläisellä kaudella 1100-luvulla eaa.[3] (tai protogeometrisella kaudella 1000–900-luvuilla eaa.),[1] mikä tekee siitä Pohjois-Kreikan varhaisimman tunnetun pyhäkön ja yhden varhaisimmista myös koko Kreikassa.[3] Sitä on arveltu EuboianEretriasta tulleiden asuttajien rakentamaksi, sillä Poseidon oli kaupungin pääjumala.[1] Poseidon oli merenkulun suojelija, ja pyhäköllä on ollut suuri rooli Pallenen alueen siirtokuntien perustamisen aikaan.[3]
Poseidonin pyhäkön raunioita.
Pyhäkön huippukautta olivat klassisen kauden 400- ja 300-luku eaa.[3] Ainakin tuolloin se oli Menden kaupunkivaltion hallussa.[1][2] Paikka säilyi kulttikäytössä hellenistiselle kaudelle saakka. Tuolloin paikalle rakennettiin keramiikkatyöpaja.[3]
Rakennukset ja löydökset
Pyhäkkö oli rakennettu lähelle Pallenen niemen lounaisrannikolla olevan pienemmän, terävän niemen kärkeä. Niemi tunnetaan nykyisin Poseídin niemenä temppelin ja nykyisen kylän mukaan.
Pyhäkköalueella on jäänteitä neljästä eri rakennuksesta.[1][3] Varhaisin 1100-luvulla eaa. rakennettu pyhäkkörakennus oli ajalle tyypillisesti apsispäätyinen. Se säilyi käytössä 400-luvulle eaa. saakka. Arkaaisella kaudella noin 575–550 eaa. rakennettiin toinen, ovaalinmuotoinen rakennus, joka säilyi käytössä hellenistiselle kaudelle 100-luvulle eaa. saakka. Kolmas, pitkänomainen rakennus, oli 500-luvun eaa. lopulta. Neljäntenä rakennettiin pitkänomainen temppeli 400-luvun eaa. alussa. Se koostui pronaoksesta ja sekoksesta (cella).[3]
Paikalta on löydetty paljon vaaseja, joissa on Poseidonille osoitettuja votiivikirjoituksia. Löydösten perusteella Poseidonia on palvottu paikalla myös ktoonisena jumaluutena, maanjäristysten herrana.[3]
