Erikoiskokeiden yhteispituus oli 515,79 kilometriä.[2]
Sääntömuutokset Korsikalla sattuneen onnettomuuden jälkeen vaativat, että rallissa ei saa olla erikoiskokeita yli 600 km, ja osuuksien välillä on oltava 9 tunnin tauot. Tämän myötä RAC-rallissa aiempina vuosina tapana ollut yön yli ajaminen loppui. Yorkshiren erikoiskokeet jäivät pois reitiltä. [3]
Kalle Grundel spinnasi EK1 Badmintonissa, Markku Alen puolestaan kaatoi puita EK2 Cirecesterissa. EK3 Sutton Parkissa Louise Aitken-Walker ajoi ulos osuen tien sivussa kilpailua seuranneeseen lääkäriin, mutta tilanteesta selvittiin vähäisin vammoin. EK5 Trenthamissa Juha Kankkusen auton polttoainetankin korkki oli jäänyt huollossa auki ja auton sisälle tuli polttoainetta, mikä aiheutti kuljettajille pahoinvointia. Tästä huolimatta Kankkunen johti rallia ensimmäisen päivän päätteeeksi. [5]
Toisena päivänä Harri Toivonen ja Mikael Sundström kärsivät rengasrikot. Toivonen joutui myös ajamaan kolme erikoiskoetta ilman toimivaa ohjaustehostinta. Mark Lovellin Ford RS200 syttyi tuleen ja paloi kokonaan. Toisena päivänä Salonen oli noussut rallin johtoon, mutta hidasti tahallaan ennen viimeistä erikoiskoetta, päästäen Mikael Ericssonin ohitseen. Salonen piti etuna, että seuraavana päivänä näkisi edessään ajavan Ericssonin jarrutusjäljet. Alen oli Salosen kanssa tasoissa. Kankkunen oli menettänyt aikaa spinnaukseen ja rengasrikkoihin Kielderissä.[5]
Tiistaina sekä Alen, Kankkunen että Sundström kärsivät rengasrikot. Blomqvist keskeytti moottorin hajoamiseen EK27:llä.[5] Juha Kankkunen kaatoi EK31 Grizedalessa[6] ja putosi neljänneksi. Kaadon seurauksena Kankkunen kärsi kovista kivuista rallin loppuun asti.[5]
Viimeisenä ajopäivänä Harri Toivonen ja Mikael Ericsson keskeyttivät moottorivikoihin. Viimeisellä erikoiskokeella Mikael Sundström päästi maailmanmestaruudesta taistelevan tallikaverinsa Juha Kankkusen ohitseen kolmanneksi.[5] Salonen puolestaan sinetöi voittonsa viimeisellä erikoiskokeella Margam Parkissa ajetulla 44 sekunnin pohja-ajalla.[7]
