Republikflucht ("pako tasavallasta") oli nimitys ilmiölle, jossa DDR:n kansalaiset loikkasivat länteen elääkseen Länsi-Saksassa tai missä tahansa muussa Varsovan liiton ulkopuolisessa länsimaassa. Termiä käytettiin erityisesti Itä-Saksasta Berliinin kautta 1948−1961 paenneista ihmismassoista sekä myös Berliinin muurin yli tai ohi yrittäneistä.
DDR:n rikoslain 213. pykälä säädettiin 12. tammikuuta 1968. Pykälässä kriminalisoitiin tasavallasta pakeneminen. Pykälää, oikealta nimeltään Ungesetzlicher Grenzübertritt (suom. laiton rajanylitys), kutsuttiin sekä Itä- että Länsi-Saksassa kansankielellä Republikflucht-pykäläksi. Lain mukaan Republikfluchtiin syyllistyvä voitiin tuomita jopa kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Pykälää muutettiin sittemmin vuonna 1979, ja se kumottiin lailla vuonna 1990.[1]
Republikflucht kulttuurissa
Ilkka Remeksen vaihtoehtotodellisuuteen sijoittuvassa romaanissa Pääkallokehrääjä Suomen Demokraattisessa Tasavallassa säädettiin helmikuussa 1958 Laki tasavallastapaosta, jonka mukaan rankaistiin Tornionjoen yli Ruotsiin paenneita lähtijöitä ja heidän perheitään.[2]
Lähteet
Aiheesta muualla
