Roger Bacon

Roger Bacon (n. 1214–1294) oli englantilainen fransiskaanifilosofi, joka painotti huomattavasti empiirisyyttä sekä matematiikan hyödyntämistä luonnontieteissä, koska ”vain matematiikka kertoo yksiselitteisesti totuuden”. Näistä syistä häntä pidetään yhtenä varhaisimmista modernin tieteellisen metodin puolestapuhujista. Hän oli syvällisesti perehtynyt ajan filosofisiin ja tieteellisiin virtauksiin arabimaailmassa, tuon ajan kehittyneimmässä sivilisaatiossa. Myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet hänen olleen riippuvainen myös okkultisista ja alkemistisista perinteistä. Baconiin viitataan myös latinankielisellä nimellä Doctor Mirabilis (suom. hämmästyttävä opettaja).

Baconin nimiin on laitettu silmälasien keksiminen hänen havaittuaan lasin kuvioita suurentavan vaikutuksen (1262). Myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet Alhazenin maininneen ominaisuuden jo vuonna 1021 julkaistussa Optiikan kirjassa. Baconin tiedetään pohtineen monia nykyaikaisia koneita kuten lentokonetta.^[1]

Elämä

Roger Bacon syntyi Ilchesterissä Somersetin kreivikunnassa. Hänen perheensä vaikuttaa olleen suhteellisen vauras. Tästä osoituksena on Baconilta peräisin oleva väite, että ennen fransiskaaniksi ryhtymistään hän oli käyttänyt 2 000 puntaa kirjoihin ja muihin tarvikkeisiin.^[1] Kuningas Henrik III:n myrskyisän valtakauden aikana perheen omaisuus kuitenkin ryöstettiin ja perheen jäseniä ajettiin maanpakoon.

Bacon opiskeli ja tuli myöhemmin professoriksi Oxfordin yliopistossa. Hänen opettajanaan oli Robert Grosseteste. Teologian opinnoissaan hän ei edennyt kovin pitkälle yksinkertaisesti siitä syystä, että opetuksen ja ajan teologien käyttämät metodit eivät miellyttäneet häntä. Bacon näki teologien ohittavan suotta monia tutkimisen arvoisia filosofian ja tieteen aloja, joiden tunteminen olisi välttämätöntä teologian ymmärtämisen kannalta.

Hän matkusti Ranskaan vuonna 1241 opettamaan Pariisin yliopistossa, joka oli tuolloin Euroopan henkisen elämän keskus. Pariisissa Bacon luennoi runsaasti Aristoteleen filosofiasta, jonka opetus oli vastikään aloitettu uudelleen — se oli ollut aiemmin kiellettyä, koska sisälsi ristiriitoja kristinuskon kanssa. Innostuksensa Aristoteleeseen Bacon sai pseudoaristoteelisesta Salaisuuksien salaisuus -nimisestä mystisestä teoksesta. Baconin luennoilla opiskelijoilla oli aktiivinen rooli; heille suotiin mahdollisuus esittää omia ajatuksia ja haastaa Baconin väitteet.^[1]

Oxfordiin Bacon palasi vuonna 1247 ja opiskeli intensiivisesti useita vuosia luonnonfilosofiaa. Myöhemmin hänestä tuli fransiskaaniveli. Hän muutti luostariin lopullisesti vuonna 1253, opiskeltuaan kymmenen vuotta ja väsytettyään itsensä sekä ruumiillisesti että henkisesti. Hänen tarkoituksenaan oli luoda suuri synteesi kaikesta tieteellisestä tiedosta. Ajan tieteellisten teosten latinannosten heikon kielellisen tason vuoksi Bacon opiskeli kreikkaa. Suuren urakan loppuun saattaminen yksin olisi ollut mahdoton tehtävä, minkä vuoksi hän haki itselleen apulaisia. Hänen tietoonsa kantautui William Rubruckilainen, jonka idänmatkojen kertomukset saivat Baconin mielenkiinnon herätetyksi. Bacon tutustutti itsensä myös alkemistien kokeisiin ja teki itsekin lukuisan määrän kokeita, joista pääosa liittyi optiikkaan. Yhtenä kokeenaan hän puhalteli saippuakuplia saadakseen lisäselvyyttä sateenkaaren värien muodostumisesta.^[1] Bacon oli suuresti vaikuttunut Joakim Fiorelaisen ja spiritualistien ajatuksista, minkä takia hän uskoi antikristuksen saapuvan pian Maahan ja hänen koostamalleen uudelle tiedolle olevan suuri tarve.^[1]

Tuohon aikaan fransiskaani- ja dominikaanikunnat olivat vielä melko nuoria, ja ne olivat alkaneet johtaa teologista keskustelua. Oppineisuuttaan Bacon halusi käyttää hyväkseen koko teologian uudistamiseen. Hän pilkkasi ja halveksi avoimesti aikansa suurimpiakin teologeja, joihin lukeutuivat hänen oman sääntökuntansa johtaja Aleksanteri Halesilainen, hyödyttömiksi, joiden teorisoinneilla ei ollut mitään pohjaa. Baconin kyvyt oli kyllä havaittu fransiskaanien keskuudessa, mutta hänen esittämänsä pilkan ja harhaoppisuuden harjoittamisen vuoksi Bacon lähetettiin maanpakoon Pariisiin vuonna 1257. Häneltä estettiin myös kirjoitusten julkaiseminen ilman sensuuritarkastusta.

Pariisissa Bacon tutustui kardinaaliin, josta oli tuleva paavi Klemens IV. Hän lähetti erään lempioppilaansa Klemensin puheille, jotta saisi luvan kirjoittaa suuren tietosanakirjan tieteestä. Klemens heltyi ajatukselle, mutta ehti kuolla ennen kuin ehti tehdä asian eteen mitään. Bacon ymmärsi pian, että hänen haaveilemansa teos oli tullut mahdottomaksi toteuttaa, joten hän sopi riitansa fransiskaanien kanssa ja palasi Englantiin 1260-luvun lopussa. Ennen kuolemaansa vuonna 1292 Bacon teki edelleen uutteraa kirjoitustyötä tieteen hyväksi.

Teokset

Kirjoituksissaan Bacon peräänkuulutti uudistusta koko teologian tutkimukseen. Sen sijaan, että huomio keskittyisi pieniin eroihin filosofiassa, kuten skolastiikassa, Raamatun tulisi palata huomion keskipisteeksi ja teologien tulisi opiskella huolella kieliä, joilla Raamatun alkuperäiset tekstit on kirjoitettu. Bacon itse hallitsi useita kieliä ja valitti sekä pyhien kirjoitusten että kreikkalaisten filosofien tekstien olevan vääristyneitä useiden käännös- ja tulkintavirheiden seurauksena. Hän vaati myös, että teologien tulisi opiskella kaikkia luonnontieteitä ja että luonnontieteet tulisi lisätä yliopiston normaaliin opinto-ohjelmaan.

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e Fines, John: Who's Who in the Middle Ages, s. 29–30. Stein & Day Pub, 1981. ISBN 978-0812860740

Kirjallisuutta

Hirvonen, Vesa & Saarinen, Risto (toim.): Keskiajan filosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-093-0
Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 33. (3. painos) Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0
Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 396–397. ("Roger Bacon (n. 1214–1294)") Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1

Aiheesta muualla

Sitaatteja aiheesta Roger Bacon Wikisitaateissa
Hackett, Jeremiah: Roger Bacon The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
Witzel, Theophilus: Roger Bacon Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)