Ryan Brodie Johnston[1] (s. 14. helmikuuta 1992 Sudbury, Ontario, Kanada) on kanadalainen jääkiekkopuolustaja, joka pelasi viimeksi SM-liigajoukkue Hämeenlinnan Pallokerhossa. Hän on aiemmin pelannut urallaan myös kymmenen NHL-ottelua Montreal Canadiensissa. Johnston laukoo oikealta.[2]
Ura
Johnston aloitti jääkiekkoilun kotikaupungissaan Ontarion Sudburyssa. Kaudella 2006–2007 hän pelasi Sudbury Wolvesin junioreissa Ontarion paikallista NOBHL-juniorisarjaa. Kaksi seuraavaa kautta Johnston pelasi GMHL:ää Sudbury Nickel Capital Wolvesissa. Kauden 2007–2008 päätteeksi hänet valittiin sarjan toiseen ja kauden 2008–2009 sarjan ensimmäiseen tähdistökentälliseen. Kitchener Rangers varasi Johnstonin 201. pelaajana OHL:n varaustilaisuudessa 2008,[2] mutta hän ei kuitenkaan koskaan siirtynyt CHL:ään, jotta Johnston voisi jatkossa pelata Yhdysvaltain yliopistosarjoissa. Kauden 2009–2010 hän pelasi GOJHL-juniorisarjan Elmira Sugar Kingsissa.[2]
Vuodet 2010–2012 Johnston pelasi CCHL-junioriliigaa Nepean Raidersissa. Kauden 2010–2011 päätteeksi hänet valittiin sarjan kolmanteen tähdistökentälliseen. Kaudella 2011–2012 Johnston nousi Raidersin varakapteeniksi. Hän voitti koko CCHL:n puolustajien piste- ja syöttöpörssin tehoilla 17+54=71.[3] Pudotuspeleissä Johnston voitti sarjan puolustajien piste-, maali- ja syöttöpörssin tehoilla 9+9=18.[4] Johnston jakoi myös koko sarjan maalipörssin toisen sijan joukkuetoverinsa Brent Norrisin kanssa edellään vain toinen joukkuetoveri Dalen Hedges.[5] Hän voitti kauden päätteeksi CCHL:n mestaruuden, Art Bogart Cupin. Johnston valittiin pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi, sarjan parhaaksi puolustajaksi ja ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[2] Vuosina 2012–2015 hän kävi Colgaten yliopistoa pääaineenaan geologia. Kesällä 2014 NHL-varaamaton Johnston osallistui New Jersey Devilsin kehitysleirille.[1] Junior -vuotenaan 2014–2015 hän oli Colgaten tehokkain puolustaja Jake Kulevichin kanssa tehoilla 1+14=15.[6]
Kesällä 2015 Johnston osallistui Montreal Canadiensin kehitysleirille. Hän teki heinäkuussa seuran kanssa kaksivuotisen NHL-tulokassopimuksen.[7] Johnston pelasi kauden 2015–2016 suurimmaksi osaksi AHL-joukkue St. John’s IceCapsissa, jossa tulokaskausi toi 37 runkosarjaottelussa 12 syöttöpistettä. Hän debytoi samalla kaudella myös Canadiensin NHL-joukkueessa, jossa Johnston pelasi kolme runkosarjaottelua ilman tehopisteitä. Hän teki NHL-debyyttinsä runkosarjan kolmanneksi viimeisellä kierroksella 5. huhtikuuta 2016 Florida Panthersia vastaan. Johnston sai ottelussa jääaikaa 12.05 minuuttia.[8] Kaudella 2016–2017 hän oli IceCapsin eniten maaleja tehnyt puolustaja viidellä osumallaan.[9] Johnston pelasi kauden aikana NHL:ssä seitsemän runkosarjaottelua ilman tehopisteitä.[2]
Kaudeksi 2017–2018 Johnston siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Luleå HF:ään.[10] Helmikuussa 2018 seura lainasi hänet loppukaudeksi Sveitsin National Leaguen HC Luganoon.[11] Johnston eteni joukkueen kanssa aina liigan finaaleihin saakka, mutta Sveitsin-mestaruuden vei kuitenkin ZSC Lions otteluvoitoin 4–3. Kauden 2018–2019 kynnyksellä, syyskuussa 2018 hänen sopimuksensa Luulajan kanssa purettiin.[12] Samana päivänä Johnstonin vahvistettiin siirtyvän loppukauden kattavalla sopimuksella toiseen SHL-joukkueeseen, nousijajoukkue Mora IK:hon.[13] Hän oli joukkueen tehokkain puolustaja tehoilla 3+19=22. Karsintasarjassa Johnston oli Moran paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 1+5=6.[14]
Heinäkuussa 2019 Johnston teki vuoden mittaisen AHL-sopimuksen Toronto Marliesin kanssa.[15] Samana syksynä hän osallistui Toronto Maple Leafsin NHL-harjoitusleirille.[16] Lokakuun 2019 lopulla Marlies kauppasi Johnstonin toiseen AHL-seuraan, San Diego Gullsiin myöhemmin päätettävää korvausta vastaan.[17] Hän pelasi kaudella 2019–2020 Gullsissa 15 ottelua. Maaliskuussa 2020 Johnston siirtyi ECHL-joukkue Idaho Steelheadsin vahvuuteen.[18] Hän pelasi siellä loppukaudella kaikkiaan neljä ottelua,[2] kunnes koronaviruspandemia päätti sarjakauden.
Joulukuussa 2020 Johnson siirtyi loppukauden 2020–2021 kattavalla sopimuksella Saksan DEL-liigan Iserlohn Roostersiin.[19] Hän voitti joukkueen sisäisen tehotilaston lukemalla +7,[20] mutta maaliskuussa 2021 Johnsonin sopimus kuitenkin purettiin, kun hänen täytyi palata henkilökohtaisista syistä kotimaahansa.[21]
Kaudeksi 2021–2022 Johnson siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella SM-liigajoukkue Hämeenlinnan Pallokerhoon.[22]
Muuta
Myös Johnstonin sisarukset Kathleen, Sarah, Jacob, Rebecca ja Steven ovat pelanneet jääkiekkoa. Isosisko Kathleen on tullut paremmin tunnetuksi jalkapalloilijana ja pelannut Harvardin yliopistojoukkueessa, isosisko Sarah pelasi hyökkääjänä Cornellin yliopistojoukkueessa,[23] isoveli Jacob pelasi puolustajana ammattilaisena ECHL:ssä, AHL:ssä, Britanniassa ja Tanskassa,[24] isosisko Rebecca on Kanadan naisten maajoukkuehyökkääjä ja kaksinkertainen olympiavoittaja.[25] Pikkuveli Steven pelasi puolestaan hyökkääjänä Dalhousie Universityn yliopistojoukkueessa ja Macaossa.[26] Heidän setänsä Mike Johnston on valmentanut muun muassa NHL-seura Pittsburgh Penguinsia (2014–2015) ja Kanadan A-maajoukkuetta (1992–1993, 1998–1999). Mike toimii nykyään WHL-junioriliigan Portland Winterhawksin päävalmentajana ja toimitusjohtajana.[1][27]
Tilastot
|
|
Runkosarja
|
|
Pudotuspelit
|
|
Palkinnot
|
Kausi
|
Joukkue
|
Liiga
|
O
|
M
|
S
|
Pist.
|
RM
|
O
|
M
|
S
|
Pist.
|
RM
|
|
|
|
|
|
|
2009–2010 |
Elmira Sugar Kings |
GOJHL |
37 |
3 |
20 |
23 |
20 |
12 |
0 |
3 |
3 |
4
|
2010–2011 |
Nepean Raiders |
CCHL |
58 |
11 |
31 |
42 |
32 |
7 |
1 |
3 |
4 |
6
|
2011–2012 |
Nepean Raiders |
CCHL |
56 |
17 |
54 |
71 |
32 |
18 |
9 |
9 |
18 |
8 |
|
2012–2013 |
Colgate Univ. |
ECAC |
35 |
0 |
8 |
8 |
30 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2013–2014 |
Colgate Univ. |
ECAC |
37 |
4 |
15 |
19 |
37 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2014–2015 |
Colgate Univ. |
ECAC |
38 |
1 |
14 |
15 |
26 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2015–2016 |
Montreal Canadiens |
NHL |
3 |
0 |
0 |
0 |
0 |
– |
– |
– |
– |
–
|
|
St. John’s IceCaps |
AHL |
37 |
0 |
12 |
12 |
14 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2016–2017 |
Montreal Canadiens |
NHL |
7 |
0 |
0 |
0 |
4 |
– |
– |
– |
– |
–
|
|
St. John’s IceCaps |
AHL |
50 |
5 |
13 |
18 |
22 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2017–2018 |
Luleå HF |
SHL |
36 |
2 |
9 |
11 |
26 |
– |
– |
– |
– |
–
|
|
HC Lugano |
NL |
1 |
0 |
2 |
2 |
0 |
17 |
2 |
8 |
10 |
20
|
2018–2019 |
Mora IK |
SHL |
50 |
3 |
19 |
22 |
36 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2019–2020 |
San Diego Gulls |
AHL |
15 |
1 |
5 |
6 |
0 |
– |
– |
– |
– |
–
|
|
Idaho Steelheads |
ECHL |
4 |
0 |
1 |
1 |
5 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2020–2021 |
Iserlohn Roosters |
DEL |
17 |
3 |
10 |
13 |
10 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2021–2022 |
HPK |
SM-liiga |
41 |
4 |
16 |
20 |
81 |
2 |
0 |
1 |
1 |
0
|
2 kautta |
yhteensä |
NHL |
10 |
0 |
0 |
0 |
4 |
– |
– |
– |
– |
–
|
3 kautta |
yhteensä |
AHL |
102 |
6 |
30 |
36 |
36 |
– |
– |
– |
– |
–
|
2 kautta |
yhteensä |
SHL |
86 |
5 |
28 |
33 |
62 |
– |
– |
– |
– |
–
|
1 kausi |
yhteensä |
SM-liiga |
41 |
4 |
16 |
20 |
81 |
2 |
0 |
1 |
1 |
0
|
1 kausi |
yhteensä |
DEL |
17 |
3 |
10 |
13 |
10 |
– |
– |
– |
– |
–
|
1 kausi |
yhteensä |
ECHL |
4 |
0 |
1 |
1 |
5 |
– |
– |
– |
– |
–
|
1 kausi |
yhteensä |
NL |
1 |
0 |
2 |
2 |
0 |
17 |
2 |
8 |
10 |
20
|
Lähteet
Viitteet