Sydän-Suomen Laiva Oy osti aluksen vuonna 1995. Myyjänä oli joensuulainen Weekender Oy. Sydän-Suomen Laiva vahvisti omistuksensa alukseen kuulutusmenettelyllä vuonna 2001.
2013 S-S L Oy myi aluksen Lahteen
Tietoja aluksesta
Alus rakennettiin talvella 1920–21VarkaudessaLehtoniemen telakalla ja siirrettiin Oulujärven rantaan lohkoina, jossa se lopullisesti koottiin. Kuljetus tapahtui rautateitse.
Alus oli paikallisten tietojen mukaan aikansa suurin ja nopein hinaaja Oulujärvellä.
Se oli varustettu 160 ihv (indikoitua hevosvoimaa) höyrykoneella, joka myös toimi pääkoneena. Lisäksi aluksessa oli apukoneet, joista toinen käytti generaattoria ja toinen pumppua. Aluksessa oli perässä lauhdevesitankki, joka toimi pintalauhduttajana. Alukseen asennettiin vuonna 1952 uusi 15 barin kattila. Myös vuonna 1961 alukseen tehtiin huoltotöitä.
Alus oli rakennettu merikelpoiseksi ja siinä oli muun muassa jäävahvistuksena keulapuolella kaaritus 30 senttimetrin välein.
Käyttöhistoria
Vuonna 1963 hinauskäyttö lopetettiin, jonka jälkeen alusta käytettiin Kajaani Oy:n henkilökunnan kuljetuksessa Ärjän saareen. Kattilaa ei enää lämmitetty, vaan alusta käytettiin proomuna.
Vuonna 1967 alus myytiin Reino Markkaselle, joka purki siitä höyrykattilan ja –koneen. Tilalle tuli kauniskäyntinen AEC-diesel 150 hv ja Twin Disc –mekaaninen merikytkin. Vanhat osat lienevät tulleet hylätyiksi siten, että kattila ja kone menivät romun ostajalle. Kattila päätyi teollisuuden palvelukseen Jyväskylään. Muita purettuja osia löytyy muun muassa Alajärveltä (Aunola).
Kun alus siirtyi vuonna 1974 Markku Markkolan omistukseen, se siirrettiin maakuljetuksena Saimaan vesistöön vuonna 1975. Iisalmeen siirron yhteydessä jouduttiin purkamaan vanha ohjaushytti kuljetuksen mataloittamiseksi. Markkola rakennutti uuden ohjaushytin teräksestä.
Aluksen peruskorjaus tehtiin vuosina 1995–2000, jonka jälkeen alus on toimi matkustaja-aluksena m/s Liwia -nimellä Keiteleen kanavalla ja Keitele-järvellä vuoteen 2006 asti, jolloin se jäi varustajan (Sydän-Suomen Laiva Oy:n) omaan käyttöön.
Vuonna 2011 alus myytiin lappeenrantalaiselle ostajalle. Kaupan ehdot eivät lopulta kuitenkaan toteutuneet, jolloin alus myytiin uudelleen syyskuussa 2013, jolloin se siirtyi Lahteen.
Liwia vuonna 2003 Saravedellä, Keiteleen kanavalla
Peruskorjauksen 1995–2000 jälkeen
Aluksesta tehtiin perinteitä kunnioittaen vanhan ajan sisävesimatkustajalaiva, jonka tekniikka vastaa kuitenkin nykyajan vaatimuksia.
Erittely tekniikasta M/S Liwia
Koneisto:
Pääkone Scania DS8 v-77 peruskorjattu vuonna 1998 ja asennettu laivaan vuonna 2001. Hydraulinen TwinDisc-kytkin asennettiin 2002.
Apukone Valmet 310 DG v-74 asennettu laivaan vuonna 1998
Navigointi:
Täydellinen nav.varustus
Lämmitysjärjestelmä:
Vesikeskuslämmitys, öljykattila ja moottorilämmitys
Lämmin ja kylmä painevesi
Erillinen paineistettu juomavesijärjestelmä 200 litraa
Vesi-wc ja septi 600 litraa
Sauna sähkökiukaalla
Suihku
Sähköjärjestelmä:
24VDC akustot: käynnistysakusto 2 x 160A, automatiikan ohjausakusto 2 x 44A, käyttöakusto 2 x 100A, invertteriakusto 2 x 225A
12VDC akusto 450A navigointi ja kylmälaitteet
230/400VAC Generaattori 20kVA/maasähkö
Invertteri 230VAC 1800W ja 350W
Aurinkopaneelit 600W
Hydrauliikka:
Hydraulipumppu
Ohjaus
Mastojen kaato/nosto
Laivakeittiö
Majoitustilat:
Hytit 5 kpl
Vuoteet 12 kpl
Lähteet
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Lähteisiin ei viitata, lisäksi lähde Kari Kunnaala vaati selvitystä (suullinen/kirjallinen?)
Kari Kunnaala, Sydän-Suomen Laiva Oy: n toimitusjohtaja/osakas
