Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra[1] on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.
Sitra edistää Suomen hyvinvointia ja vauhdittaa talouden kasvua luonnon kantokyvyn rajoissa. Tätä tehtäväänsä se toteuttaa ennakoimalla tulevaa, luotsaamalla muutosta ja vauhdittamalla ratkaisuja yhteiskuntamme suuriin ongelmiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
Sitran yliasiamiehenä toimii Atte Jääskeläinen. Hallinnon ytimen muodostavat hallintoneuvosto, hallitus ja johtoryhmä.
Sitra ei saa rahoitusta valtion budjetista, vaan toiminta rahoitetaan rahaston sijoitusomaisuudesta kertyvillä tuotoilla. Kesäkuun 2024 2023 lopussa Sitran sijoitusten markkina-arvo oli noin 986 miljoonaa euroa.[2] Sitrassa on noin 180 työntekijää[3].
Vuonna 1967 eduskunta perusti Sitran 100 miljoonan markan peruspääomalla (140 miljoonaa vuoden 2006 euroa) ja päätti, että "rahaston tuottoja on käytettävä sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, jotka edistävät Suomen markan arvon vakiintumista, maamme taloudellisen kasvun nopeuttamista ja kansainvälisen kilpailukykymme parantamista".[4]
Sitran toiminta ja vaikuttavuus
Sitran tehtävä
Sitra siirtyi eduskunnan alaisuuteen vuonna 1991. Laki Sitrasta (24.8.1990/717) määrittelee Sitran tehtävän seuraavasti[5]:
»Rahaston tavoitteena on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.»
Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta vuonna 1990 annettua lakia on muutettu 1995 (21.4.1995/647), 1999 (21.5.1999/623) sekä 2018 (28.12.2018/1366).[5]
Toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi
Sitran tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Viimeisin Sitran työtä laajasti tarkastellut, ulkoistettu ja riippumaton vaikuttavuusarviointi valmistui vuonna 2019. Seuraavan kerran arviointi toteutetaan vuonna 2024.
Uuden strategian avulla Sitra vahvistaa ennakointitiedon tuottamista Suomen tulevaisuuden suurista haasteista, edistää Suomen uudistumista yhteiskunnallisilla innovaatioilla ja lisää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Suomea koettelevien ongelmien ratkaisemiseksi.[7]
Toimintamallissa korostuvat:
Ennakointi: Yhteiskunnallisten innovaatiotarpeiden ja ratkaisuja odottavien haasteiden tunnistaminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Kokeilut: Ratkaisujen ideointi ja kokeilu. Kumppanuuksien luonti.
Ratkaisujen levittäminen käyttöön kumppanien kanssa, myös kansainvälisesti.
Tulevina vuosina (2024-) Sitra keskittyy hakemaan ratkaisuja etenkin neljään Suomen tulevaisuutta koettelevaan haasteeseen: se hakee ratkaisuja, jotka edistävät kasvua, vauhdittavat kestävyyssiirtymää, vahvistavat demokratiaa ja vähentävät polarisaatiota sekä parantavat datan ja tekoälyn hyödyntämistä.
Hallinto
Sitran hallinnon ytimen muodostavat hallintoneuvosto, hallitus ja johtoryhmä. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa Sitran hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista.[8]
Hallintoneuvosto
Sitran hallintoneuvostoon kuuluvat seuraavat kansanedustajat[8]:
Mika Lintilä (kesk.), puheenjohtaja
Mika Kari (sd.), varapuheenjohtaja
Janne Jukkola (kok.)
Pihla Keto-Huovinen (kok.)
Pekka Toveri (kok.)
Laura Huhtasaari (ps.)
Ari Koponen (ps.)
Veijo Niemi (ps.)
Saku Nikkanen (sd.)
Annika Saarikko (kesk.)
Oras Tynkkynen (vihr.)
Mai Kivelä (vas.)
Joakim Strand (r.)
Peter Östman (kd.)
Hallitus
Hallitukseen kuuluu tällä hetkellä seitsemän jäsentä:[9]
Timo Jaatinen, kansliapäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö
Minna Kivimäki, kansliapäällikkö, liikenne- ja viestintäministeriö
Inka Mero, pääomasijoittaja, Voima Ventures -rahaston perustaja ja toimitusjohtaja, KTM
Yliasiamiehet
Operatiivista toimintaa johtaa yliasiamies, joka vastaa Sitran hallinnosta ja kehittää organisaation toimintaa hallintoneuvoston ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Käytännön operatiivisesta toiminnasta vastaa Sitran johtoryhmä.[9]
Yliasiamiehen nimittää Sitran hallintoneuvosto Sitran hallituksen esityksen perusteella[10]. Hallintoneuvosto saattaa poiketa hallituksen esityksestä. Esimerkiksi vuonna 2003 Sitran hallitus esitti yliasiamiehen tehtävään Bengt Holmströmiä, mutta Sitran hallintoneuvosto valitsi johtoon Esko Ahon[11][12]. Vuonna 2023 Sitran hallitus esitti yliasiamieheksi tutkija Tommi Laitiota, mutta hallintoneuvosto päätti nimittää tehtävään Atte Jääskeläisen[13].
Yliasiamiehelle maksetaan palkkaa 18 553 euroa kuukaudessa[14].
Sitra on perustamisestaan saakka ollut tulevaisuusorganisaatio. Se on vuosien ja vuosikymmenien mittaan muuttunut T&K-rahoitajasta yhteiskunnalliseksi muutosagentiksi.[18]
1960-luku
Eduskunta perusti Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lahjana Suomen kansalle. Sitran tehtäväksi kirjattiin lakiin kilpailukyky ja kasvu eli huomisen menestyvä Suomi. Sitran ensimmäinen hanke liittyi ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn.[19]
1970-luku
Sitra rahoitti tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, muun muassa Xylitolin kehitystyötä. Sitra aloitti myös talouspolitiikan johtamiskurssin sekä muun muassa perusti yhdessä Suomen Kulttuurirahaston ja kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa Keksintösäätiön. Myös futurologia nousi Sitran agendalle.[20]
1980-luku
Sitra toi pääomasijoitustoiminnan Suomeen. Sitran rahoittama yhdistelmä-DNA-hanke oli lähtölaukaus suomalaiselle geenitutkimukselle.[21][22]
1990-luku
1990-luvulla Sitra oli Suomen suurin pääomasijoittaja. Sitra käynnisti myös tutkimus- ja koulutushankkeita sekä innovatiivisia hankkeita, aiheet vaihtelivat biohajoavista implanteista tietoyhteiskuntastrategiaan. Esko Ahon pääministerikaudella Sitra sai valtiolta lahjoituksena Nokian osakkeita peruspääoman korottamiseksi. Sitra siirtyi Suomen Pankin alaisuudesta suoraan eduskunnan alaiseksi.[23]
2000-luku
2000-luvulla Sitrasta tuli yhteiskunnallinen uudistaja. Talouspolitiikan koulutus lopetettiin.[24]
2010-luku
Sitran tekee ennakointi- ja megatrendityötä. Sitra ja yhteistyökumppanit lähtevät toteuttamaan sähköistä palveluväylää ja vauhdittamaan digitalisaatiota. Sitra tuo Suomeen vaikuttavuusinvestoinnin.[25]
Arvostelu
Riskisijoitusten hoito kilpailuttamatta
Syksyllä 2007 Helsingin Sanomien artikkeli nostatti keskustelun siitä, onko eettistä ongelmaa siinä, että Sitra on antanut riskisijoituksia hoidettavaksi entisille työntekijöilleen. Artikkelin mukaan Sitran johtajat olivat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja. Artikkeli korosti, että sijoittaminen oli tehty ilman kilpailuttamista. Artikkeli nosti esiin erityisesti Bio Fund Management, Eqvitec Partners ja Korona Invest -yhtiöt.[26] Myös MOT käsitteli asiaa.[27]
Sitran aiheesta julkaiseman tiedotteen mukaan rahastojen hallinnointia ei ole perustamisvaiheessa kilpailutettu, sillä yksityiset ja yksityisluonteiset sijoittajat muodostavat rahastossa enemmistön eikä virallisen kilpailuttamisen velvoitetta siksi synny. Tiedotteen mukaan perustettavien rahastojen kaupallinen luonne ja selkeä tuottotavoite huolehtivat siitä, että rahastojen hoito tulee kilpailutetuksi markkinaehtoisesti. Tiedotteen mukaan Sitran perustamiin hallinnointiyhtiöihin siirtyneet entiset Sitran toimihenkilöt ovat toimialaosaamisellaan huolehtineet, että sijoitusrahastot ovat toiminnallaan kehittäneet myös niitä toimialoja joille ne on perustettu.[28]EduskunnanSuomen Pankin pankkivaltuuston jäsenistä koostuva hallintoneuvosto totesi vuonna 2007 Sitralta asiasta saamansa selvityksen perusteella, että Sitralla on hallintoneuvoston luottamus.[28]
Toukokuussa 2019 Kauppalehti kirjoitti että Sitra on tehnyt vuonna 2018 60 miljoonan osakesijoituksillaan 55 miljoonaa euroa tappiota. Suurin suora sijoitus oli pörssiyhtiö FIT Biotechiin, joka hakeutui konkurssiin.[30]
Muutosehdotuksia
Ainakin SDP on vaatinut Sitran osittaista alasajoa ja varojen siirtämistä valtion budjettiin.[31]
Vuonna 2019 parlamentaarisen Sitra-työryhmä arvioi Sitran toimintaa ja ehdotti raportissaan muun muassa muutoksia hallintorakenteeseen:[32]
»Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Sitran hallintorakennetta. Sitralle esitetään säädettäväksi oma, Suomen Pankin pankkivaltuutetuista erillinen hallintoneuvosto, jonka jäsenmäärää ehdotetaan lisättäväksi tarkoituksena vahvistaa rahaston parlamentaarista ja laaja-alaista ohjausta. Hallintoneuvoston tehtävät säilyisivät keskeisiltä osin ennallaan siten, että Sitran nykyinen asema riippumattomana toimijana turvataan. Eräitä hallintoneuvoston tehtäviä esitetään kuitenkin tarkennettavaksi suhteessa Sitran hallituksen tehtäviin. Myös hallituksen jäsenten valintamenettelyä ja kokoonpanoa ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan paremmin Sitran toiminnallisia tarpeita. Yliasiamies ei ehdotuksen mukaan enää olisi hallituksen jäsen. Myös hallituksen asemaa yliasiamieheen nähden ehdotetaan vahvistettavaksi ja hallituksen tehtäviä tarkennettavaksi.»
Tohtori Heikki Pursiaisen mukaan Sitran toiminnan kustannuksilla voitaisiin rahoittaa kuusi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n kokoa olevaa tutkimuslaitosta. Nykytutkimusmenetelmillä on mahdollista oikeasti selvittää poliittisten päätösten vaikutuksia, mutta rahoituksen niukkuus on keskeinen syy siihen, että koulua, innovaatioita, syrjäytymistä, työllisyyttä ja maahanmuuttoa koskevien päätösten takaa puuttuu tällaista tutkimustietoa. Huippututkijoilla on pulaa rahoituksesta mutta Sitra tuottaa valtavilla resursseillä "epämääräisiä raportteja vaihtoehtotaloudesta", mihin voisi käyttää vähemmänkin rahaa.[33]
Lähteet
↑Lyhenneluettelo (Arkistoitu sivu) 17.4.2012. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 16.6.2015.
↑Sitran entiset johtajat hoitavat sen miljoonia, Esko Ahon mukaan riskirahoja hallinnoidaan silti markkinaehtoisesti. Helsingin Sanomat, 2.12.2007, s. A3.
