Snookerin maailmanmestaruusturnaus

Snookerin maailmanmestaruusturnaus (engl. World Snooker Championship) on vuosittain snookerin ammattilaiskauden päättävä turnaus, jonka voittajasta tulee maailmanmestari.

Se on turnauksista kaikkein arvostetuin mitaten sekä palkintosummissa että ranking-pisteissä. Ensimmäisen kerran turnaus pelattiin vuonna 1927. Nykymuodossaan se on pelattu vuodesta 1980 lähtien Crucible-teatterissa Sheffieldissä Englannissa. Karsintojen jälkeen pääturnaukseen osallistuu yhteensä 32 pelaajaa, joista 16 on sijoitettuja maailmanlistasijoituksen perusteella, ja loput 16 karsittu karsintakierroksilla. Pääturnaus kestää yli kaksi viikkoa.

Turnausta sponsoroi vuosina 1976–2005 tupakkamerkki Embassy, mutta kun Englannin lait kielsivät tupakkayhtiöiltä urheilutapahtumien sponsoroinnin, joutui World Snooker Association etsimään turnaukselle uuden sponsorin. Sen jälkeen turnausta ovat sponsoroineet vedonlyöntiyritykset 888.com vuosina 2006–2008 Betfred, Betfair ja Dafabet.^[1]

Eniten snookerin maailmanmestaruuksia on voittanut englantilainen Joe Davis, 15 kertaa. Vuodesta 1969 lähtien eniten maailmanmestaruuksia ovat voittaneet Stephen Hendry ja Ronnie O’Sullivan, molemmat seitsemän kertaa. Hendry on saavuttanut voittonsa 1990-luvulla, voitoista viisi hän saavutti peräkkäisinä vuosina 1992–1996. O’Sullivan on saavuttanut voittonsa vuosina 2001–2022. Steve Davis voitti 1980-luvulla maailmanmestaruuden kuusi kertaa. Jimmy White on puolestaan ollut kuusi kertaa finaalissa hävinneenä osapuolena, eikä ole voittanut maailmanmestaruutta kertaakaan.

Vuosi	Voittaja	Finaalivastustaja	Tulos	Lopputurnauspaikka	Paikkakunta
World Snooker Championship
1927	Joe Davis	Tom Dennis	20–11	Camkin’s Hall	Birmingham
1928	Joe Davis	Fred Lawrence	16–13
1929	Joe Davis	Tom Dennis	19–14	Lounge Hall	Nottingham
1930	Joe Davis	Tom Dennis	25–12	Thurston’s Hall	Lontoo
1931	Joe Davis	Tom Dennis	25–21	Lounge Hall	Nottingham
1932	Joe Davis	Clark McConachy	30–19	Thurston’s Hall	Lontoo
1933	Joe Davis	Willie Smith	25–18	Joe Davis Centre	Chesterfield
1934	Joe Davis	Tom Newman	25–23	Lounge Hall	Nottingham
1935	Joe Davis	Willie Smith	25–20	Thurston’s Hall	Lontoo
1936	Joe Davis	Horace Lindrum	34–27
1937	Joe Davis	Horace Lindrum	32–29
1938	Joe Davis	Sidney Smith	37–24
1939	Joe Davis	Sidney Smith	43–30
1940	Joe Davis	Fred Davis	37–36
1946	Joe Davis	Horace Lindrum	78–67	Horticultural Hall
1947	Walter Donaldson	Fred Davis	82–63	Leicester Square Hall
1948	Fred Davis	Walter Donaldson	84–61
1949	Fred Davis	Walter Donaldson	80–65
1950	Walter Donaldson	Fred Davis	51–46	Tower Circus	Blackpool
1951	Fred Davis	Walter Donaldson	58–39
1952	Horace Lindrum	Clark McConachy	94–49	Houldsworth Hall	Manchester
Professional Matchplay Championship
1952	Fred Davis	Walter Donaldson	38–35	Tower Circus	Blackpool
1953	Fred Davis	Walter Donaldson	37–34	Leicester Square Hall	Lontoo
1954	Fred Davis	Walter Donaldson	45–26	Houldsworth Hall	Manchester
1955	Fred Davis	John Pulman	37–34	Tower Circus	Blackpool
1956	Fred Davis	John Pulman	38–35
1957	John Pulman	Jackie Rea	39–34		Jersey
World Snooker Championship
1964	John Pulman	Fred Davis	19–16	Burroughes Hall	Lontoo
	John Pulman	Rex Williams	40–33
1965	John Pulman	Fred Davis	37–36
	John Pulman	Rex Williams	25–22		Etelä-Afrikka
	John Pulman	Fred van Rensburg	39–12
1966	John Pulman	Fred Davis	5–2	St George’s Hall	Liverpool
1968	John Pulman	Eddie Charlton	39–34	Co-operative Hall	Bolton
Player’s No.6 World Snooker Championship
1969	John Spencer	Gary Owen	37–24	Victoria Hall	Lontoo
1970	Ray Reardon	John Pulman	37–33
World Snooker Championship
1971	John Spencer	Warren Simpson	37–29		Sydney
Park Drive World Snooker Championship
1972	Alex Higgins	John Spencer	37–32	Selly Park British Legion	Birmingham
1973	Ray Reardon	Eddie Charlton	38–22	City Exhibition Hall	Manchester
1974	Ray Reardon	Graham Miles	22–12	Belle Vue
World Snooker Championship
1975	Ray Reardon	Eddie Charlton	31–30	Nunawading Basketball Centre	Melbourne
Embassy World Snooker Championship
1976	Ray Reardon	Alex Higgins	27–16	Middlesbrough Town Hall, Wythenshawe Forum	Middlesbrough, Manchester
1977	John Spencer	Cliff Thorburn	25–21	Crucible Theatre	Sheffield
1978	Ray Reardon	Perrie Mans	25–18
1979	Terry Griffiths	Dennis Taylor	24–16
1980	Cliff Thorburn	Alex Higgins	18–16
1981	Steve Davis	Doug Mountjoy	18–12
1982	Alex Higgins	Ray Reardon	18–15
1983	Steve Davis	Cliff Thorburn	18–6
1984	Steve Davis	Jimmy White	18–16
1985	Dennis Taylor	Steve Davis	18–17
1986	Joe Johnson	Steve Davis	18–12
1987	Steve Davis	Joe Johnson	18–14
1988	Steve Davis	Terry Griffiths	18–11
1989	Steve Davis	John Parrott	18–3
1990	Stephen Hendry	Jimmy White	18–12
1991	John Parrott	Jimmy White	18–11
1992	Stephen Hendry	Jimmy White	18–14
1993	Stephen Hendry	Jimmy White	18–5
1994	Stephen Hendry	Jimmy White	18–17
1995	Stephen Hendry	Nigel Bond	18–9
1996	Stephen Hendry	Peter Ebdon	18–12
1997	Ken Doherty	Stephen Hendry	18–12
1998	John Higgins	Ken Doherty	18–12
1999	Stephen Hendry	Mark Williams	18–11
2000	Mark Williams	Matthew Stevens	18–16
2001	Ronnie O’Sullivan	John Higgins	18–14
2002	Peter Ebdon	Stephen Hendry	18–17
2003	Mark Williams	Ken Doherty	18–16
2004	Ronnie O’Sullivan	Graeme Dott	18–8
2005	Shaun Murphy	Matthew Stevens	18–16
888.com World Snooker Championship
2006	Graeme Dott	Peter Ebdon	18–14	Crucible Theatre	Sheffield
2007	John Higgins	Mark Selby	18–13
2008	Ronnie O’Sullivan	Ali Carter	18–8
Betfred.com World Snooker Championship
2009	John Higgins	Shaun Murphy	18–9	Crucible Theatre	Sheffield
2010	Neil Robertson	Graeme Dott	18–13
2011	John Higgins	Judd Trump	18–15
2012	Ronnie O’Sullivan	Ali Carter	18–11
Betfair World Snooker Championship
2013	Ronnie O’Sullivan	Barry Hawkins	18–12	Crucible Theatre	Sheffield
Dafabet World Snooker Championship
2014	Mark Selby	Ronnie O’Sullivan	18–14	Crucible Theatre	Sheffield
Betfred World Snooker Championship
2015	Stuart Bingham	Shaun Murphy	18–15	Crucible Theatre	Sheffield
2016	Mark Selby	Ding Junhui	18–14
2017	Mark Selby	John Higgins	18–15
2018	Mark Williams	John Higgins	18–16
2019	Judd Trump	John Higgins	18–9
2020	Ronnie O’Sullivan	Kyren Wilson	18–8
2021	Mark Selby	Shaun Murphy	18–15
2022	Ronnie O’Sullivan	Judd Trump	18–13
Cazoo World Snooker Championship
2023	Luca Brecel	Mark Selby	18–15	Crucible Theatre	Sheffield

Maa	Voitot	Menestynein
Englanti	58	Joe Davis (15)
Skotlanti	14	Stephen Hendry (7)
Wales	10	Ray Reardon (6)
Pohjois-Irlanti	3	Alex Higgins (2)
Australia	2	Horace Lindrum, Neil Robertson (1)
Kanada	1	Cliff Thorburn (1)
Irlanti	1	Ken Doherty (1)
Belgia	1	Luca Brecel (1)

Maailmanmestaruusturnauksen ottelut ovat selkeästi muiden turnausten otteluita pitempiä. Karsintakierroksilla pelisysteemi on jo paras yhdeksästätoista, eli voittoon vaaditaan 10 voitettua erää. Muissa turnauksissa finaalissa pelataan maksimissaan 19 erää. Kun turnauksessa on jäljellä 16 parasta pelaajaa, on pelisysteemi paras 25:stä ennen semifinaalia, jossa pelataan systeemillä paras 33:sta ja lopulta finaali systeemillä paras 35:stä. Turnauksen voittajan eli maailmanmestarin on siis voitettava vähintään 72 erää koko turnauksen aikana. Jos pelaaja on pelannut karsintakierroksilla, kasvaa vaadittava voitettujen erien määrä aina kymmenellä yhtä karsintakierrosta kohden. ^[2]

Maksimibreikkipalkinto on ollut maailmanmestaruusturnauksessa jopa 147 000 puntaa, eli 1 000 puntaa pistettä kohden. Täydellisen lyöntisarjan ovat tässä turnauksessa saavuttaneet kanadalainen Cliff Thorburn vuonna 1983, englantilainen Jimmy White vuonna 1992, skotlantilainen Stephen Hendry kolmesti vuosina 1995, 2009 ja 2012, englantilainen Ronnie O’Sullivan kolmesti vuosina 1997, 2003 ja 2008, walesilainen Mark Williams vuonna 2005, englantilainen Robert Milkins vuonna 2006, englantilainen Ali Carter vuonna 2008, skotlantilainen John Higgins vuonna 2020 sekä australialainen Neil Robertson vuonna 2022. Mark Selby teki vuonna 2023 historiaa tehdessään ensimmäisenä pelaajana maksimibreikin finaalissa. Sitä ennen pudotuspelivaiheessa oli saman tehnyt englantilainen Kyren Wilson.^[3]

Vuonna 1927 pelattiin ensimmäinen maailmanmestaruusturnaus, jonka voitti englantilainen Joe Davis.

Vuonna 1946 pelatussa maailmanmestaruusturnaukssa englantilainen Joe Davis voitti 15 peräkkäisen maailmanmestaruuden ja hän on ainoa pelaaja, joka ei ole hävinnyt yhtään ottelua maailmanmestaruusturnauksessa.

Vuonna 1952 australialaisesta Horace Lindrumista tuli ensimmäinen Ison-Britannian ulkopuolelta kotoisin oleva maailmanmestari.

Vuonna 1979 Terry Griffiths voitti maailmanmestaruuden sijoittamattomana pelaajana, eli hän saavutti turnauspaikan karsintakierroksilla, eikä häntä näin ollen oltu sijoitettu valmiiksi 32 parhaan kaavioon, kuten 16 ranking-listan parasta pelaajaa.

Vuonna 1983 kanadalainen Cliff Thorburn teki turnauksen historian ensimmäisen maksimibreikin.

Vuonna 1989 Steve Davis saavutti ennätyksellisen kuudennen maailmanmestaruutensa ja kolmannen peräkkäisen mestaruutensa.

Vuonna 1992 Jimmy White teki turnauksen historian toisen maksimibreikin.

Vuonna 1994 White oli yhteensä kuudetta ja peräkkäin viidettä kertaa turnauksen finaalissa. Hän ei ole koskaan saavuttanut maailmanmestaruutta, ja tuolloin hän jäi vain yhden erän päähän voitosta, sillä ottelu päättyi Stephen Hendryn hyväksi 18–17.

Vuonna 1995 Hendry teki turnauksen historian kolmannen maksimibreikin. Hän pelasi tuolloin Whitea vastaan, joka oli vuonna 1992 yltänyt myös tähän.

Vuonna 1997 Ronnie O’Sullivan teki huikean ja edelleen maailman nopeiten suoritetun maksimibreikin. Hän tykitti pöydän tyhjäksi vain viidessä minuutissa ja 20 sekunnissa. Tämä oli turnauksen historiassa neljäs maksimibreikki.

Vuonna 1999 Hendry voitti seitsemännen maailmanmestaruutensa ohittaen näin Steve Davisin, joka on voittanut kuusi maailmanmestaruutta.

Vuonna 2002 Hendry teki toistaiseksi eniten sadan pisteen ylittäviä lyöntisarjoja yhden turnauksen aikana. Yhteensä hän teki niitä 16.

Vuonna 2003 Ronnie O’Sullivan teki turnauksen historian viidennen maksimibreikin.

Vuonna 2005 Shaun Murphy saavutti toisena pelaajana maailmanmestaruuden sijoittamattomana pelaajana. Samana vuonna Mark Williams teki turnauksen historian kuudennen maksimibreikin.

Vuonna 2006 Robert Milkins teki turnauksen historian seitsemännen maksimibreikin.

Vuonna 2008 Ronnie O’Sullivan teki lajin maailmanennätyksen suorittamalla jo uransa yhdeksännen maksimibreikin ottelussaan Mark Williamsia vastaan. Tämä oli jo O’Sullivanin kolmas 147 Crucible-teatterissa Sheffieldissä. Turnauksen historiassa tämä oli kahdeksas. Samassa turnauksessa tehtiin myös historiallisesti toinen maksimibreikki ja turnauksen historian yhdeksäs maksimibreikki, sillä toinen finalisti Ali Carter onnistui myös tässä neljännesfinaaliottelussaan Peter Ebdonia vastaan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun samassa turnauksessa kaksi pelaajaa pystyvät tähän. Näin ollen 157 000 punnan palkinto jaettiin tasan kahden pelaajan kesken. Summa koostui 147 000 punnan maksimibreikkipalkinnosta ja turnauksen korkeimmasta breikistä jaettavasta 10 000 punnan palkinnosta.

Vuonna 2009 Stephen Hendry teki 40-vuotiaana uransa yhdeksännen maksimibreikin neljännesfinaaliottelussaan Shaun Murphyä vastaan.

Vuonna 2010 Steve Davis eteni 52-vuotiaana turnauksen neljännesfinaaliin. Nykymuotoisen turnauksen voitti ensimmäisen kerran australialainen pelaaja Neil Robertson.

• World Snooker Association
• Snookerin ammattilaisturnaukset
• The Masters
• UK Championship
• World Open
• Welsh Open
• Snookerin ennätykset
• Snooker-kaudet 2010–2011, 2009–2010, 2008–2009, 2007–2008, 2006–2007, 2005–2006

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Snookerin maailmanmestaruusturnaus Wikimedia Commonsissa