In 't Veld suoritti maisterintutkinnon keskiaikaopinnoista Leidenin yliopistossa vuonna 1991. Hän suoritti muutama vuosi myöhemmin liikkeenjohdon ja hallintotieteiden jatko-opintoja. Hän toimi valmistumisensa jälkeen freelance-kääntäjänä ranskan, englannin ja italian kielissä vuoteen 1993 asti.[1][2]
Poliittinen ura
Hän oli samoihin aikoihin aktiivinen Demokraatit 66 -puolueen toiminnassa. Vuosina 1994–1996 hän oli Euroopan parlamentin jäsenen Johanna Boogerd-Quaakin avustaja, jonka jälkeen hän oli Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmäsihteeri Alueiden komiteassa vuoteen 2004.[1][2]
In 't Veld valittiin Euroopan parlamenttiin ensimmäisen kerran Alankomaiden europarlamenttivaaleissa 2004. Hän oli tuolloin Demokraatit 66 -puolueen ainoa europarlamentaarikko.[2] In 't Veld on toinen Euroopan parlamentin jäsenistä koostuvan seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia ajavan ryhmän ”MEPs for SRR” puheenjohtajista[3]. In 't Veld oli Euroopan parlamentin HLBTI-asioita käsittelevän laajennetun työryhmän varapuheenjohtaja kahden kauden ajan vuoteen 2020 asti[4].
Vuonna 2021 in 't Veld oli ehdolla Uudistuva Eurooppa -ryhmän puheenjohtajaksi. Hän ei saanut riittävää kannatusta ja veti ehdokkuutensa takaisin. Ainoaksi jäljelle jääneeksi ehdokkaaksi in 't Veldin jälkeen jäi Stéphane Séjourné.[5]
Kesäkuussa 2023 in 't Veld ilmoitti jättävänsä D66-puolueen ja liittyvänsä panerurooppalaiseen Volt-puolueeseen.[6] Huhtikuussa 2024 Volt asetti hänet yhdessä Damian Boeselagerin kanssa kärkiehdokkaakseen samana kesänä pidettävissä eurovaaleissa.[7]
Poliittiset näkemykset
In 't Veld on useasti vaatinut parannuksia yksityisyydensuojaan Euroopan unionissa. Vuonna 2008 in 't Veld haastoi Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusviraston oikeuteen oikeudesta saada selville, mitä tietoja virasto on tallentanut hänestä matkustajatietokantaan. Tuomioistuin asettui viraston puolelle.[2][8] Vuonna 2012 in 't Veld vaati Euroopan parlamenttia hylkäämään Yhdysvaltain ja Euroopan unionin valmisteilla olleen sopimuksen matkustajatietojen jakamisen terrorismintorjunnassa moittien sopimuksen ”vajaavaisia oikeudellisia takeita”. Parlamentti päätyi tukemaan sopimusta, mitä in 't Veld kuvasi ”vakavaksi iskuksi kansalaisten vapaudelle”.[9] In 't Veld vastusti pankkitietojen jakamista Yhdysvaltojen kanssa osana Transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta. In 't Veld oli haastanut Euroopan unionin neuvoston oikeuteen lukea sopimusluonnoksen sisältöä koskien pankkitietojen jakoa. Euroopan tuomioistuin päätti vuonna 2014 in 't Veldin hyväksi. In 't Veldin mukaan ”tuomioistuin asettui selkeästi kannalle, että läpinäkyvyys on vaatimus oikeasti demokraattiselle Euroopalle”.[10] Vuonna 2016 in 't Veld kritisoi lainsäätäjien arkuutta säädellä tieto- ja yksityisyydensuojaan liittyvissä asioissa, mikä in 't Veldin mukaan johtaa siihen, että tuomioistuimen on korjattava lainsäätäjien jättämiä aukkoja[11].
In 't Vend vastusti Margarítis Schoinásin komissiosalkun nimeämistä ”Eurooppalaisen elämäntavan puolustamiseksi”. In 't Veld kutsui viittausta puolustuksesta ulkoisilta kulttuureilta ”groteskiksi”.[12] Vuonna 2019 kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa in 't Veld kritisoi väitettä, että turvapaikanhakijat vaarantaisivat elämäntavan ja väitti, että eurooppalaista elämäntapaa uhkaavat enemmän kansalliset hallitukset, jotka perinteisten arvojen nimissä ”nakertavat naisten oikeuksia, HLBTI-oikeuksia, lehdistönvapautta ja tuomioistuinten riippumattomuuden”.[13]