Stavanger on Norjan neljänneksi suurin kaupunki ja Rogalandin läänin pääkaupunki Boknavuonon etelärannalla Länsi-Norjassa. Stavanger sai kaupunginoikeudet vuonna 1425.[2]
Vuoden 2020 alussa Stavangeriin liitettiin Rennesøyn ja Finnøyn kunnat sekä suurin osa Ombon saaresta.[3]
Stavanger pitää perustamisvuotenaan vuotta 1125, jolloin sinne perustettiin kirkko.[4][3]
Stavangeriin perustettiin piispanistuin 1100-luvulla, kun St. Swithunin katedraali valmistui. Kaupunkioikeudet se sai 1425, mutta kaupungin kasvu oli hidasta ja vuonna 1682 uskonpuhdistuksen myötä piispanistuin siirtyi Kristiansandiin.[2] Sen jälkeen kun Pohjanmereltä löydettiin öljyä 1960-luvulla, Stanvangerin taloudellinen merkitys on kasvanut.[5]
Maantiede
Stavanger sijaitsee niemimaalla, jonka länsipuolta huuhtoo Norjanmeri, idässä on Gandsin vuono.[2] Kaupunki levittäytyy mannermaalta asutuille saarille nimiltään Hundvåg/Buøy, Austre Åmøy, Langøy, Bjørnøy, Roaldsøy, Ormøy, Steinsøy, Engøy, Sølyst, Grasholmen, Vassøy, Lindøy, Hellesøy ja Kalvøy. Korkeimpia paikkoja ovat Ullandhaug (139 m) ja Jåttånuten (138 m).[6]
Talous
Kaupungissa on elintarvike-, laivanrakennus-, metalli-, kumi-, tekstiili- ja graafista teollisuutta. Stavangerin satama kuuluu Norjan tärkeimpiin ja kaupungin rautatieasema on Sørlandin radan päätepiste. Lentoasemalta, joka sijaitsee naapuripaikkakunnalla Solassa, on yhteys Pohjanmeren öljykentille. Kaupungissa sijaitsee Norjan öljyhallinnon keskusvirasto ja öljy-yhtiöiden konttoreita. Equinorilla on siellä pääkonttori ja ExxonMobil, BP, Total ja ConocoPhillips ovat perustaneet sinne aluetoimipisteen.[7]
Koulutus
Vuonna 2005 perustetussa Stavangerin yliopistossa on teknillis-luonnontieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen tiedekunta. Opiskelijoita yliopistossa on noin 9200.[8] Muita korkeakouluja Stavangerissa ovat Den sosialpedagogiske høgskolen, joka tarjoaa opetusta muun muassa sosiaalipedagogiikassa, sekä kauppakorkeakoulu.[9]
