Share to: share facebook share twitter share wa share telegram print page

Suomen urheilu 1963

Suomen urheilu 1963 käsittelee vuoden 1963 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Pentti Eskola Yleisurheilu
2. Pauli Nevala Yleisurheilu
3. Antti Tyrväinen Ampumahiihto
4. Pentti Nikula Yleisurheilu
5. Eero Mäntyranta Hiihto
6. Rolf Koskinen Suunnistus
7. Pekka Kling Ammunta
8. Jouni Kailajärvi Painonnosto
9. Rauno Aaltonen Autourheilu
10. Arto Tiainen Hiihto
Lähde: [1]

Erillisellä naisten listalla kuusi parasta olivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Mirja Lehtonen Hiihto
2. Eila Pyrhönen Uinti
3. Marjatta Niemi Jousiammunta
4. Ulla Suvanto Uinti
5. Leena Kaarna Yleisurheilu
6. Hilkka Kivistö Yleisurheilu
Lähde: [1]

Ampumahiihto

Autourheilu

Jalkapallo

Jääkiekko

Jääpallo

Koripallo

Nyrkkeily

Yleisurheilu

  • Pentti Nikula hyppäsi 2.2. Pajulahdessa Nastolassa seiväshypyn sisäratojen maailmanennätykset 500, 505 ja 510 cm. Hänestä tuli lajissaan maailman ensimmäinen viiden metrin ylittäjä, sillä kukaan ei ollut ulkoradoillakaan aiemmin ylittänyt tätä korkeutta.[15][16]
  • Pentti Eskola ylitti pituushypyssä ensimmäisenä suomalaisena kahdeksan metrin rajan hyppäämällä 804 cm 4.7. Helsingissä. Hän oli kauden maailmantilastossa kolmas.[17]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 82. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3
  2. ↑ Pihlaja, s. 110–111, 113–114
  3. ↑ Pihlaja, s. 135
  4. ↑ Eerola, Antti: Punapaidoista Huuhkajiksi – Suomen jalkapallomaajoukkueen historia, s. 179–180. Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-250-8
  5. ↑ Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 377–378. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3
  6. ↑ Pihlaja, s. 201
  7. ↑ Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 140. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321
  8. ↑ Pihlaja, s. 267
  9. ↑ a b Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 185. Otava, 1970.
  10. ↑ Liikanen, Pekka (vast. toim.): Jääpallokirja 2007, s. 32–34. Suomen Jääpalloliitto, 2006. ISSN 0784-0411
  11. ↑ Pihlaja, s. 315
  12. ↑ Pihlaja, s. 316
  13. ↑ Lounasheimo, Ilmo: Kehän sankarit, s. 760. WSOY, 1987. ISBN 951-0-13981-5
  14. ↑ Lounasheimo, Ilmo: Kehän sankarit, s. 626–628, 723, 733. WSOY, 1987. ISBN 951-0-13981-5
  15. ↑ Martiskainen, Seppo et al.: Suomi voittoon - kansa liikkumaan, s. 506. Yleisurheilun Tukisäätiö, 2006. ISBN 951-98952-2-1
  16. ↑ Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 288, 493. (2. painos) WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
  17. ↑ Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 83. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Kembali kehalaman sebelumnya