Se ei kuitenkaan varsinaisesti ollut nykykäsityksen mukainen kaupunki, vaan lähinnä jonkinlainen Kokemäenjoen rannalla ollut kauppapaikka.[1] Arkeologisia todisteita Teljän kaupungin olemassaolosta ei tunneta. Eräät tutkijat, kuten professori Unto Salo, pitävät kuitenkin kaupungin olemassaoloa varmana.[2]
Teljän edeltäjä oli perimätiedon mukaan hieman ylempänä jokivarressa ollut Hahlon muinaiskaupunki. Joen madalluttua maankohoamisen seurauksena kauppa- ja satamapaikat siirtyivät jatkuvasti lännemmäksi, ensin keskiajallaLiikistöön ja Ulvilaan, sekä myöhemmin 1500-luvulla Juhana Herttuan perustamaan Porin kaupunkiin.
Liikistön perustamisen arvellaan tapahtuneen viimeistään 1200-luvun alkupuolella, johon asti Teljä säilyi Satakunnan kaupallisena keskuksena. Arabialaisen maantieteilijän al-Idrisin maailmankartassa vuonna 1154 esiintynyt Ragvaldan kaupunki on eräiden tutkijoiden mukaan sijainnut juuri Liikistössä.
Sijainti
Mikäli perimätieto Teljästä pitää paikkansa, se sijaitsi nykyisen Kokemäen keskustaajaman Tulkkilan tuntumassa Ylistaron kylässä. Kokemäenjoen rannassa olevalla alueella on nykyään muun muassa Pyhän Henrikin saarnahuone puistoineen.
Saarnahuone on mahdollisesti piispa Henrikin ajoilta periytyvä puurakennus, jossa hän perimätiedon mukaan vietti viimeisen yönsä 19. tammikuuta 1156, ennen seuraavana päivänä Köyliönjärven jäällä tapahtunutta surmaansa. Paikalle on vuonna 1857 valmistunut tiilirakenteinen kappeli, jonka sisällä saarnahuonetta säilytetään.
Teljän ja Ylistaron alue on nykyään saarnahuoneen puiston lisäksi viljelysmaana olevaa peltoa sekä talojen pihamaata.
Nimen etymologia ja varhaisimmat maininnat
Teljän nimen arvellaan yleisesti kuuluvan samaan ryhmään kuin Mälarenin alueen Telge-nimet Ruotsissa.
Unto Salon mukaan Teljän perustivat ruotsalaiset kauppiaat 1000–1100-luvuilla. Myös Jalmari Jaakkola esitti jo 1900-luvun alussa, että Teljän perustajina olisivat olleet Södertäljestä saapuneet kauppiaat.
Vanhin tunnettu maininta Kokemäellä sijaineesta muinaisesta kaupungista on Turun akatemian professorin Mikael Wexioniuksen vuonna 1650 julkaisemassa Ruotsin historiassa Epitome descriptionis Svecia, Gothiae, Fenningiae et subjectarum provinciarum. Hän ei kerro kaupungille mitään nimeä, mutta mainitsee sen raunioita olevan yhä nähtävissä Ylistaron kylässä.
Teljä-nimellä kaupunki esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1735. Silloin professori Johan Haartman julkaisi Petrus Gabriel Forteliuksen keskeneräiseksi jääneen Porin kaupungin historiaa käsitelleen väitöskirjan Resp. Dissertatio Gradualis de primis initiis Biörneburgi, Satacundiæ civitatis in Fenningia. Sen mukaan Ylistaroa oli aikaisemmin kutsuttu Teljän kaupungiksi (Teljän caupungi). Kaksi vuotta myöhemmin Kokemäellä vieraili Ulrik Rudenschöld, jonka mukaan Ylistaron lähistöllä oli nähtävissä raunioita.
Teljästä on käytetty 1700-luvulla myös nimitystä Öster-Telge eli Itä-Teljä, erotuksena Ruotsin Norrtäljesta ja Södertäljestä. Laajempaan tietoisuuteen Teljä tuli vuonna 1795 uudelleen julkaistun Erik Tuneldin maantieteen kirjan johdosta.
Kaivaukset Ylistarossa
Teljän oletettua sijaintipaikkaa tutkittiin vuonna 1960. Kaivauksia johti professori Unto Salo. Konkreettisia todisteita kaupungin tai kauppapaikan olemassaolosta ei silloin löytynyt, mutta on olemassa viitteitä, joiden perusteella Salon mukaan kaupungin voi päätellä olleen olemassa.[2]
Kaivauksissa löydettiin muun muassa Ylistaron keskiaikainen kylätontti sekä vanhoja rakennusten perustuksia. Vierekkäin sijainneita taloja kylässä oli yhteensä toistakymmentä.
Vuonna 1956 puiston nurmikon uusimisen yhteydessä saarnahuoneen ympäristöstä löydettiin useita viikinkiaikaisia sekä keskiaikaisia esineitä.
Teljän kaupungin muisto elää yhä vahvasti Satakunnassa, Kokemäen lisäksi erityisesti Porissa.
Se on antanut nimensä molemmilla paikkakunnilla useille yhdistyksille, toimijoille ja liikeyrityksille.
Porissa sijaitsee Teljä-niminen kaupunginosa sekä katu. Lisäksi kaupungissa on muun muassa Teljän kirkko ja seurakunta sekä Teljäntori-niminen kauppakeskus.
