Thutmosis I

Thutmosis hieroglyfein

syntymänimi

Thutmosis Thot-jumalasta syntynyt

valtaistuinnimi

Aakheperkara Ra-jumalan sielu ilmenee suurena

Thutmosis I (joskus myös Tuthmosis, Thotmes ja Thutmose) hallitsi Egyptiä Uuden valtakunnan 18. dynastian aikana vuosina 1506–1493 eaa. (elinvuodet kiistanalaiset). Ennen tätä hän toimi faarao Amenhotep I:n kanssahallitsijana.^[1]

Thutmosis oli faarao Amenhotep I:n kenraali. Hänen päävaimonsa oli faarao Ahmosen ja kuningatar Ahmose-Nefertarin tytär Ahmose. Thutmosiksen ja Ahmosen kaksi poikaa, Wadjmose ja Amenmose, kuolivat ennen Thutmosiksen hallituskauden loppua, mutta heidän vanhimmasta tyttärestään tuli faaraokuningatar Hatšepsut. Thutmosiksen sivuvaimonsa Mutneferetin kanssa saaneesta pojasta tuli hänen seuraajansa faarao Thutmosis II.^[2]

Hallitusaikanaan Thutmosis johti useita sotilasoperaatiota. Merkittävimpänä niistä oli Hykso-valloittajien karkottaminen Ala-Egyptistä Eufratjoelle asti. Hän laajensi valtakuntaa myös etelään aina Niilin kolmannelle kataraktille, jossa hänen sanotaan tappaneen omin käsin nubialaisen kuninkaan, joka hänen kenraalinsa Ahmosen mukaan ripustettiin voitonmerkiksi faaraon laivan keulaan faaraon palatessa Thebaan.^lähde?

Thutmosis rakensi muiden 18. dynastian faaraoiden tapaan temppeleitä ja monumentteja ympäri maata. Hän muun muassa laajennutti Luxorin temppeliä arkkitehtinsa Inenin avustuksella.^lähde?

Thutmosiksen hauta oli ensimmäinen Kuninkaiden laaksoon kaivetuista haudoista (KV38), ja siitä alkoi yleinen käytäntö, joka jatkui Uuden valtakunnan loppuun asti. Haudasta löytynyt kivinen sarkofagi on nykyään Kairon museossa. Thutmosiksen puinen arkku löytyi Hatšepsutin haudasta (KV20), jonne Thutmosiksen muumio oli todennäköisesti siirretty. Muumiota ei ole kuitenkaan löydetty, mutta arkku on Kairon museossa.^lähde?

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Thutmosis I Wikimedia Commonsissa