Tiurinlinna (venäjäksi Tiverski[1]) on muinaislinnaVuoksen rannalla Karjalankannaksella, nykyisellä Venäjällä. Linna rakennettiin Vuoksen kapeimmassa kohdassa sijainneelle saarelle Räisälän kylän etelä-kaakkoispuolelle.[2] Tiurinlinna on ollut asuttu ja paikalta on löydetty 19 kiviperusteisen asumuksen jäänteet, joiden koko vaihteli 4×5 metrin ja 8×7 metrin välillä.lähde? Linnalta on lisäksi löydetty yli 300 neliömetrin kokoisen rakennuksen kiviset perustukset, jonka keskellä on ollut tulisija[3].
Paikka on ollut linnoitettuna jo pakanuuden aikana ennen kristinuskon saapumista alueelle.[2]Hjalmar Appelgren arvioi linnan olleen löytöjen perusteella käytössä ainakin 1100-luvulla.[1] Varsinaista linnaa on rakennettu Käkisalmen linnan kanssa yhtaikaa 1100- tai 1200-luvulla. Toisten tietojen mukaan linna on rakennettu vasta 1300-luvulla.[4]
Alueella oli asutusta aiemminkin – keramiikkalöydöt viittaavat varhaismetallikauteen ajanlaskun alun tienoille. Vakiintunutta asutusta paikalla oli viimeistään ristiretkiajalla, vaikka aikaa leimasivat myös hämäläisten ja karjalaisten kahakat sekä ruotsalaisten voimakas muutto Karjalankannakselle, mikä ärsytti Novgorodia. Alueella tehty hopea-aarrelöytö ajoittuu juuri tähän aikaan, vaikka osa aarteen rahoista onkin jo viikinkiajalta 900-luvulta.lähde?
Kronikoiden mukaan Novgorod antoi vuonna 1404 Smolenskin ruhtinaalle Jurille 13 sivukaupunkia (prigorod), joista yhden on arvioitu olleen Tiurin linnoitettu kaupunki, Tiverski.[1]Ruotsalaiset hävittivät linnan vuonna 1411.[5] Tämä johti Novgorodin ruhtinaan Luvgeni Olgerdovitšin johtamaan kostoretkeen Viipurin seudulle, jossa novgorodilaiset lopulta polttivat Viipurin esikaupungin 26. maaliskuuta 1411. Tässä yhteydessä paloi myös puusta tehty Viipurin vanha tuomiokirkko, joka päätettiin rakentaa uudestaan kivestä 1413.lähde?
Linnasaari vallien sisäpuolelta oli 225 metriä pitkä, 44–60 metriä leveä ja 7 metriä korkea. Vuoksen vedenpinnan laskun jälkeen kosken itäinen haara on kuivunut kokonaan.lähde?
Lähteet
↑ abcHjalmar Appelgren: Suomen muinaislinnat, s. luettelon sivu 101–102. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1891.