| Toijalan satamarata |
|---|
| Perustiedot |
|---|
| Reitti |
Toijala–Toijalan satama |
| Rakennettu |
1925–1926 |
| Purettu |
osittain 1999 |
| Liikenne |
|---|
| Liikennöitsijä(t) |
VR |
| Tekniset tiedot |
|---|
| Pituus |
4,7 km |
| Raiteiden lkm |
1 |
| Raideleveys |
1 524 mm |
| Sähköistys |
ei |
|
|
| Infobox OK |
Toijalan satamarata oli Suomen rataverkkoon kuulunut vuosina 1925–1926 rakennettu noin neljän kilometrin pituinen sivurataosuus Toijalan rautatieasemalta Toijalan satamaan Vanajaveden rantaan. Satamaan rakennettiin pysäkkirakennus virkamiesasuntoineen ja tavarasuojineen. Radan ja sataman kautta kulki aluksi Valkeakoskelle menevä tavaraliikenne kunnes rataosuus Toijala–Valkeakoski valmistui vuonna 1938. Henkilöliikenne satamaradalla lopetettiin vuonna 1941.
1930-luvulla radalla oli vilkasta liikennettä kesäisin, liikenne koostui etenkin valtion halkokuljetuksista ja Vihavuoden sahan puutavarakuljetuksista ja myös Vanajaveden rantojen huvila-asukkaat käyttivät rataa. Talvisin radan käyttö hiipui lähes olemattomiin. Vuonna 1938 oli suunnitelmia valtion suuren viljavaraston rakentamisesta Mustamäelle, jonka vierestä satamarata kulki. Tämä olisi lisännyt radan liikennettä mutta lopulta viljavarasto rakennettiin Turenkiin.[1]
Jatkosodan jälkeen rataa käytettiin tukinkuljetukseen ja halkojen kuljettamiseen Toijalan asemalle. Satamassa laskettiin myös vesille rautateitse paikalle tuodut Hopealinjan vesibussit. Sataman rautatieliikennepaikka lakkautettiin vuonna 1971. Vielä 1990-luvun lopulla satamaan ajettiin lättähatuilla suosittuja juhannusjunia. Satamarata katkaistiin puolivälistään vuonna 1999 Tampere–Helsinki-moottoritien rakennustyön yhteydessä ja rata ulottuu nykyisin vain Rautaruukki Oy:n tuotantolaitoksille. Sataman liikennepaikan rakennukset siirtyivät Toijalan kaupungin omistukseen vuonna 1999.
Lähteet
- Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 75. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
Viitteet
