|
Tuulimyllygalaksi
Tuulimyllygalaksi (tunnetaan myös nimellä Messier 101, M101 ja NGC 5457) on päältä päin näkyvä kierteisgalaksi Ison karhun tähdistössä. Se on noin 27 miljoonan valovuoden etäisyydellä. M101 on kirkkain kohde M101:n galaksiryhmässä.
Pierre Méchain löysi M101:n 27. maaliskuuta 1781, ja hän kertoi löydöstään Charles Messierille, joka varmisti kohteen sijainnin ja lisäsi sen Messierin luetteloon.[1]
28. helmikuuta 2006 NASA ja ESA julkaisivat yksityiskohtaisen kuvan Tuulimyllygalaksista, suurimman ja tarkimman Hubblen mistään galaksista ottaman kuvan. Kuva on yhdistetty 51:stä eri valotuksesta.
Löytäminen
Pierre Méchain kuvaili M101:tä seuraavasti: "tähtisumu ilman tähtiä, hyvin epämääräinen ja melko suuri, 6' – 7' halkaisijaltaan, Karhunvartijan vasemman käden ja Ison karhun välissä."
William Herschel havaitsi vuonna 1784, että "(M101) näyttää 7-, 10- ja 20 -tuumaisissa kaukoputkissani kirjavalta tähtisumulta".
William Parsons katseli M101:tä 72-tuumaisella Newton-tyyppisellä peilikaukoputkellaan 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Hän oli ensimmäinen, joka huomasi spiraalirakenteen. Nykyäänkin M101:n spiraalirakenteen havaitsemiseen vaaditaan melko suuria laitteita ja hyvin tumma taivas.
Rakenne
M101 on melko suuri galaksi verrattuna Linnunrataamme. Se on noin 170 000 valovuotta halkaisijaltaan ja siten noin 2 kertaa Linnunradan kokoinen. Sen sijaan M101:n tarkkaa massa ei ole tiedossa, eräiden arvioiden mukaan se on noin 16 miljardia kertaa Auringon massa. Tämä arvo on melko varmasti liian alhainen, ja mahdollisesti se johtuu M101:n heikosta pintakirkkaudesta. Uudet sen HII-alueisiin ja pyörimisnopeuteen perustuvat arviot ovat väliltä 100–1 000 miljardia Auringon massaa.
Toinen huomattava ominaisuus tälle galaksille on sen valtavat ja hyvin kirkkaat HII-alueet, joista noin 3 000 voidaan nähdä valokuvissa. HII-alueet sijoittavat sellaisiin galakseihin, jotka sisältävät suuren pilven tiheää, oman massansa vuoksi tiivistynyttä vetykaasua. Lopulta kun paikalliset vetypilvet tiivistyvät tarpeeksi fuusion alkamiseksi, tähti on syntynyt. HII-alueet sisältävätkin usein suuren määrän hyvin kirkkaita ja kuumia, sinisinä loistavia tähtiä.
Valokuvissa M101 voidaan nähdä epäsymmetrisenä toiselta puolen. Sen on ajateltu johtuvan lähimenneisyydessä (galaktisessa mittakaavassa) tapahtuneesta toisen galaksin lähiohituksesta. Toisen galaksin aiheuttamat vuorovesivoimat ovat aiheuttaneet epäsymmetrisyyden. M101:n sillä reunalla on myös tiheys kasvanut; se puolestaan on lisännyt galaksin tähtien muodostumista.
Galaksin seuralaiset
M101:llä on viisi silmiinpistävää seuralaisgalaksia: NGC 5204, NGC 5474, NGC 5477, NGC 5585 ja Holmberg IV.
Katso myös
- Messier 74 (samankaltainen ylhäältä näkyvä galaksi)
- Messier 99 (samankaltainen ylhäältä näkyvä galaksi)
- Messier 83 (samankaltainen ylhäältä näkyvä galaksi)
Lähteet
Aiheesta muualla
| Tähdet
|
ε UMa, α UMa, η UMa, Mizar, β UMa, γ UMa, ψ UMa, μ UMa, ι UMa, θ UMa, δ UMa, ο UMa, λ UMa, ν UMa, κ UMa, 23 UMa, χ UMa, υ UMa, ξ UMa A, ζ UMa B, Alcor, ξ UMa B, 15 UMa, 26 UMa, 24 UMa, φ UMa, π2 UMa, 83 UMa, ω UMa, τ UMa, τ UMa, ρ UMa, 55 UMa, σ2 UMa, 18 UMa, 36 UMa, 78 UMa, 56 UMa, 46 UMa, 47 UMa, 49 UMa, 15 LMi, 44 Lyn, 38 UMa, 44 UMa, σ1 UMa, 27 UMa, 37 UMa, 16 UMa, 67 UMa, 31 UMa, 17 UMa, 57 UMa, 61 UMa, 55 Cam, 74 UMa, 41 Lyn, 82 UMa, 2 UMa, T UMa, 70 UMa, 59 UMa, 6 UMa, 42 UMa, 81 UMa, π1 UMa, 43 UMa, 73 UMa, 84 UMa, 86 UMa, 5 UMa, 57 Cam, 47 LMi, 62 UMa, 32 UMa, 22 UMa, 39 UMa, 71 UMa, 66 UMa, 58 UMa, 51 UMa, 76 UMa, 75 UMa, 60 UMa, 37 Lyn, U UMa, 1 CVn, 35 UMa, 41 UMa, 68 UMa, Groombridge 1830, 56 Cam, 28 UMa, 65 UMa, 14 LMi, 65 UMa, 72 UMa, 40 UMa, Lalande 21185, W UMa, Winnecke 4, SZ UMa, R UMa, CF UMa, WX UMa
|
| Eksoplaneetat
|
47 UMa b, 47 UMa c
|
|
|
