Teollisuusammateissa työskentelevät ovat perinteistä työväenluokkaa
Työväenluokka on eräs teollisuusyhteiskunnassa esiintyvistä yhteiskuntaluokista. Työväenluokan määritelmä ei ole yksiselitteinen. Tyypillisesti työväenluokaan katsotaan kuuluvaksi ainakin ne yhteiskunnan jäsenet, joiden ammateissa työntekijän itsemääräämisoikeus on vähäinen, työ ei vaadi korkeaa koulutustasoa eikä työssä olla esimerkiksi esimiesasemassa. Tyypillisiä työväenluokkaisina pidettyjä ammatteja ovat erilaiset manuaalista ja suorittavaa työtä sisältävät ammatit sekä palveluammatit.[1] Osana usein käytettyä kolmiportaista luokkamallia työväenluokka viittaa yhteiskunnan alimpaan kerrokseen. Tällöin työväenluokalla viitataan niihin henkilöihin, jotka ovat sosiaalisessa hierarkiassa keskiluokan ja yläluokan alapuolella.[2]
Työväenluokan lähikäsite on proletariaatti. Etenkin Karl Marx viittasi proletariaatilla teollisuusyhteiskunnan vähävaraisimpaan osaan, jonka ainoa merkittävä pääoma on heidän työpanoksensa, jonka he joutuvat myymään tuotantovälineet omistavien kapitalistien käytettäväksi.[3] Nykyään proletariaattia ja työväenluokkaa ei välttämättä voida pitää täysin toisiaan vastaavina käsitteinä, koska työväenluokkaisissa ammateissa toimii myös koulutetumpia ja paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia henkilöita kuin täysin vailla yksityistä omaisuutta olevat proletaarit.[4] Työväenluokka voidaankin jakaa edelleen kouluttamattomaan, osittain koulutettuun ja koulutettuun työväenluokkaan, jolloin korkeampi koulutusaste yleensä näkyy korkeampana palkkatasona ja turvatumpana taloudellisena asemana.[2]
