Share to: share facebook share twitter share wa share telegram print page

Valtatie 18

Valtatie 18
Valtatie 18
Valtatie 18
Maa Suomi
Tieluokka valtatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 269 km
Alkupiste Jyväskylä
Reitti Ähtäri (112 km)
Seinäjoki (193 km)
Laihia (245 km)
Päätepiste Vaasa (269 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku pääosin kaksikaistainen

Valtatie 18 on Jyväskylästä Petäjäveden, Ähtärin, Alavuden, Seinäjoen ja Laihian kautta Vaasaan johtava valtatie. Tien pituus on 269 kilometriä.

Tie on pääosin kaksikaistaista tietä, jonka taso vaihtelee huomattavasti. Tie on muodostettu muuttamalla entisiä kanta-, seutu- ja yhdysteitä valtatieksi, ja monin paikoin tie on valtatieksi erittäin kapeaa, mutkaista ja mäkistä. Myös tien opastus on paikoin epäyhtenäistä, sekavaa ja jopa harhaanjohtavaa[1].

Tiestä myös edelleen puuttuu suunniteltu osuus Multian kirkonkylän ja Ähtärin Myllymäen väliltä, ja tie on väliaikaisesti viitoitettu Väätäiskylän kautta. Tiellä on vielä neljä rautatien tasoristeystä, joista kolme on varsin lyhyellä etäisyydellä toisistaan Alavuden ja Seinäjoen välillä. Valtatie 18 myös kääntyy kaikkiaan kuudessa liittymässä.

Reitti

Valtatien 18 ja Haapamäki–Seinäjoki-radan tasoristeys Tuurissa.
Valtatie 18 Seinäjoella.

Valtatie 18 alkaa Jyväskylän Keljosta. Keljon ja Petäjäveden välinen osuus on kaksikaistainen, hyvätasoinen ja yhteinen valtatien 23 kanssa. Petäjävedellä valtatie 18 erkanee valtatiestä 23. Myös Petäjäveden ja Multian välillä valtatie 18 on melko hyvätasoinen, mutta Multian ja Ähtärin Myllymäen välinen, väliaikaiseksi valtatieksi tarkoitettu noin 28 kilometrin pituinen tieosuus on valtatieksi aivan liian kapea, mutkainen ja mäkinen. Osuudella on kaksi epäjatkuvuuskohtaa, joissa valtatie kääntyy liittymässä: toinen on Väätäiskylässä ja toinen on Myllymäellä. Multian ja Väätäiskylän välillä valtatie 18 kulkee yhdessä kantatien 58 kanssa. Toisaalta tieosuuden liikennemäärät ovat melko vähäiset[2], mutta tämä selittyy osittain sillä, että jotkut käyttävät muita reittejä valtatien 18 sijaan.[3]

Myllymäen jälkeen valtatie 18 kulkee Ähtärin, Töysän ja Alavuden kautta Alavuden Keskikylään kohtalaisen tasoista kaksikaistaista tietä pitkin. Tämän osuuden varrella on kaksi merkittävää nähtävyyttä: Ähtärin eläinpuisto ja Tuurin kyläkauppa. Tuurissa tie kulkee kylän halki ja ylittää Haapamäki–Seinäjoki-radan tasoristeyksenä.

Alavuden Keskikylässä sijaitsee epäjatkuvuuskohta, jossa valtatie 18 kääntyy ja suoraan jatkuu seututie 672. Osuus Keskikylän ja Veneskosken välillä on varsin suora, mutta sillä on jopa kolme Haapamäki–Seinäjoki-radan ylittävää tasoristeystä varsin lyhyellä etäisyydellä toisistaan. Veneskoskella valtatie 18 kääntyy jälleen ja Seinäjoelta itään päin mentäessä suoraan jatkuu seututie 697. Veneskoskelta Seinäjoen kautta Mustasaaren Helsingbyhyn tie on hyvätasoista kaksikaistaista valtatietä, tosin sillä on epäjatkuvuuskohta Laihialla. Aiemmin Ylistarolta itään päin mentäessä suoraan jatkui valtatie 16, valtatie 18:n kääntyessä risteyksessä oikealle kohti Seinäjokea. Uuden liittymän rakentamisen myötä tien pääsuunta vaihtui valtatie 18:n suuntaiseksi lokakuussa 2020.[4] Helsingbyn ja Vaasan välinen osuus on moottoritietä. Laihialta Vaasaan tie kulkee yhdessä valtatien 3 kanssa.

Valtatie 18 kulkee seuraavien maakuntien alueella: Keski-SuomiEtelä-PohjanmaaKeski-Suomi (uudelleen) – Etelä-Pohjanmaa (uudelleen) – Pohjanmaa.

Valtatie 18 kulkee seuraavien kuntien alueella: JyväskyläPetäjävesiKeuruuMultiaÄhtäriMultia (uudelleen) – Ähtäri (uudelleen) – AlavusSeinäjokiIlmajokiSeinäjoki (uudelleen) – IsokyröVaasaLaihiaMustasaariVaasa (uudelleen).

Historiaa

Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä valtatie 18 oli Sortavalasta Joensuun kautta Kajaaniin kulkenut tie. Jatkosodan jälkeisten alueluovutusten jälkeen tie katkesi uudelle rajalle. Sodan jälkeen tehtyjen teiden uudelleenlinjausten jälkeen valtatie 18 siirtyi alkamaan Joensuusta.

Vuoden 1996 tienumerouudistuksessa entinen valtatie 18 siirtyi Ylistaron ja Seinäjoen väliseksi tieksi. Joensuun ja Kajaanin välillä kulkenut entinen valtatie 18 muuttui osaksi valtatietä 6. 1990-luvun lopulla valtatien 18 viitoitusta jatkettiin Jyväskylään saakka. Vuonna 2005 myös Ylistaron ja Vaasan välinen osuus viitoitettiin valtatieksi 18 ja valtatie 16 siirtyi alkamaan vasta Ylistarosta.

Syyskuussa 2009 valmistui Pultran ja Kiikun välille kuusi kilometriä pitkä Seinäjoen pohjoinen ohikulkutie, joka korvasi aiemman heikkotasoisen, osittain katuverkolla kulkeneen osuuden, jolla oli myös kaksi rautatien tasoristeystä. Hankkeen kustannukset olivat noin 13 miljoonaa euroa.[5][6]

Tiehankkeita

Uuden tien rakentamista Multian kirkonkylän ja Ähtärin Myllymäen välille on suunniteltu[7][8][9], mutta hanke ei ole lähivuosina toteutettavaksi suunniteltujen tiehankkeiden joukossa.

Lähteet

Viitteet

  1. Sipilä, Mari: Viitoituksen rakenteen selkeyttäminen yhteysvälillä Vaasa–Jyväskylä. Tiehallinto, 2006. ISSN 1458-1561. TIEH 4000534-v. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2006 Selvityksen verkkoversio (PDF) (viitattu 11.3.2007).
  2. http://www.epliitto.fi/images/Valtatien_18_parantaminen_valilla_Ahtari-Multia_ja_maantien_621_parantaminen_valilla_Liesjarvi-Keuruu_Aluevaraussuunnitelma_2012.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) Keski-Suomen liitto, 2012. Viitattu 12.4.2016.
  3. http://www.midnordictc.net/download/18.6752c0a612fe1e15904800013808/1418296730095/VT+18+edunvalvontarap_25042008.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) Vt 18 edunvalvontaraportti. Viitattu 12.4.2016.
  4. Valtatien 18 rakentaminen Pelmaan liittymässä, Seinäjoki is.fi. 21.10.2020. Viitattu 25.10.2020.
  5. Vt 18 Seinäjoen pohjoinen ohikulkutie 22.7.2009. Tiehallinto. Viitattu 26.7.2007.[vanhentunut linkki]
  6. Valtatie 18 Seinäjoen pohjoinen ohikulkutie on valmis 31.8.2009. Tiehallinto. Viitattu 1.9.2009.[vanhentunut linkki]
  7. Keski-Suomen maakuntakaava. Kaavaselostus (PDF) (s. 51) keskisuomi.fi. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 31.7.2007.
  8. Keski-Suomen maakuntakaava 1:250 000. 17.4.2007. Kartan verkkoversio (viitattu 31.7.2007)
  9. Keski-Suomen liitto. VT18 selvitykset keskisuomi.fi. 18.4.2013. Arkistoitu 14.5.2013. Viitattu 30.1.2015.

Aiheesta muualla

Kembali kehalaman sebelumnya