Vihdin joukkomurhat

Ranckenin ryhmän teloituksen muisto­merkki Vihdissä.

Thomén ryhmän teloituksen muisto­merkki Vihdin Nummelassa.

Vihdin joukkomurhat tapahtuivat 1. helmikuuta 1918 Suomen sisällissodan aikana. Kyseessä oli punaiseen terroriin kuuluva teko, jossa Lauri Karan johtama Hyvinkään punakaartin lentävä osasto ampui 17 valkoisten puolelle pyrkinyttä miestä Vihdissä. Kyseessä oli kaksi erillistä terroritekoa, jotka tutkija Jaakko Paavolaisen mukaan suoritti sama Karan lentävä osasto.^[1]

Sodan loppuvaiheen teloituksissa ammuttiin yli 100 punakaartilaista. Teloituksia on pidetty kostona helmikuun joukkomurhista.^[2]

Surmatuista Thomén ryhmään kuuluivat Thomén metsäkonttorin (myöhemmin Thomesto) perustaja William Thomé, arkkitehdit Valter Thomé, Ivar Thomé ja Väinö Hollo, metsänhoitaja Frans Wegelius, metsäylioppilas Erik Castrén ja lainopin ylioppilas Väinö Vuoristo.^[3] Samalla kertaa ammuttiin myös vihtiläinen poliisi Viktor Mannerheimo, joka oli huonoissa väleissä paikallisten maatyöläisten ja torpparien kanssa edellisvuoden maatalouslakkojen aikaisten tapahtumien vuoksi.^[4]

Ranckenin ryhmään kuuluivat Helsingin yliopiston kasvitieteen museon amanuenssi Holger Rancken, lääketieteen opiskelijat Arvid Mielck ja Allan Roström, lääketieteen kandidaatti Martin Strandberg, tekniikan ylioppilas Magnus Gadolin, lääketieteen ylioppilas Holger Gulin ja filosofian ylioppilas Charles Söderholm^[5] sekä myöhemmin vangitut yliopiston amanuenssit ornitologi Carl Finnilä ja eläintieteilijä Karl Ehrström.^[6]

• Paavolainen, Jaakko: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918: 1. ”Punainen terrori”. Tammi, 1966. (Alkujaan tekijän väitöskirja.)
• Paavilainen, Marko: Murhatut veljet: Valter, William ja Ivar Thomén elämä ja kuolema. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-337-6