Vuores on Tampereenkaupunginosa sekä taajama. Alue on maastoltaan ja luonnoltaan monimuotoista, ja siellä on lukuisia järviä. Vuores on yksi Tampereen uusimmista kaupunginosista.
Vuoreksessa on jätteiden putkikeräysjärjestelmä.[1] Alueella pidettiin asuntomessut vuonna 2012.[2]
Kaupunginosaa on suunniteltu ekotehokkuuden lähtökohdista. Esimerkiksi Koukkurannan asemakaavaluonnos on arvioitu erityisellä ekotehokkuuden työkalulla, jonka VTT on kehittänyt.
Vuoreksen osayleiskaava on laadittu yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan kesken. Tampereen puolella rakentaminen alkoi vuonna 2010. Tampereen kaupunki ja Lempäälän kunta alkoivat valmistella kuntarajan siirtoa Vuoreksen lounaisosassa keväällä 2024. Siirrettävä alue olisi noin 112 hehtaarin kokoinen. Alue siirtyisi Lempäälältä Tampereelle.[3]
Rakennuksia Vuorekseen
Vuoreksen asuntomessualuetta
Vuoreksen asuinalueille rakennetaan monipuolisesti kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Kaupunginosan toiminnallisessa ytimessä Vuoreskeskukseen sijaitsee palveluita, kuten koulu- ja liikekeskukset sekä keskuspuisto. Lempäälän puoli Vuoreksesta tukeutuu Tampereen kaupungin tuottamiin julkisiin palveluihin, joista Lempäälä maksaa Tampereelle.[4]
Vuoreksen koulukeskus on yksi kaupunginosan monista hankkeista. Vuonna 2008 koulukeskuksesta pidetyn suunnittelukilpailun voitti ehdotus nimeltä "Kruunu" (Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy). Koulukeskus sisältää tilat muun muassa peruskoulun luokille 1-9, esiopetukselle ja päiväkodille. Tilat on mitoitettu 1 300 oppilaalle.[5]
Asuinalueet
Vuoreksen asuinalueisiin kuuluvat Vuoreskeskus, Virolainen, Mäyränmäki, Koukkuranta, Isokuusi, Rimmi, Västinginmäki ja Annisto. Asuinalueista Västinginmäki, Annisto ja Isokuusi ovat rakenteilla. Västinginmäen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen alkoi vuonna 2023.
Vuoreskeskus on Vuoreksen palveluiden ydin. Asuinalueet koostuvat enimmäkseen rivitaloista, omakotitaloista, kerrostaloista sekä pientaloista. Osassa alueista on myös paritaloja, kytkettyjä pientaloja sekä pienkerrostaloja.[6]
Liikenne
Vuoreksen liikennesuunnittelun perustana on tehokas julkinen liikenne. Se hoidetaan linja-autoilla, vaikka suunnittelussa varauduttiin myös raitiotien toteuttamiseen.[7] Tampereen raitiotien seudullisen yleissuunnitelman mukaan raitiotie voitaisiin toteuttaa Vuorekseen 2030-luvulla[8]. Vuorekseen rakennetaan lisäksi kattava kevyen liikenteen verkosto. Vuoreksen Tampereen keskusta-alueeseen yhdistävä Särkijärven silta avattiin liikenteelle heinäkuun alussa vuonna 2011.
Taide
Vuoreksessa on toteutettu Vuoreksen taideohjelma Luonnon heijastumia, jonka tilaajana oli Tampereen kaupungin Vuores-hanke. Taideohjelman kautta on toteutunut yli 80 teosta ympäri Vuoresta.[9]
Puistot
Vuoreksessa on yhteensä 5 leikkipuistoa. Lisäksi Vuoreksesta löytyy koirapuisto. Keskuspuistossa käsitellään sade- ja valumavesiä luonnonmukaisella tavalla. Koukkujärven ympäri kiertää luontopolku, jonka märkiin kohtiin on rakennettu pitkospuut. Frans Emilin kadulla on viljelypalstoja. Muita puistoja ovat Havulaaksonpuisto sekä Kirjailijanpuisto.[10]
Liikuntamahdollisuudet
Vuoreksesta löytyy frisbeegolfrata, katukoripallokenttä, liikuntapuisto, pumptrack-pyöräilyrata, hiihtolatu sekä Ilves ry:n ylläpitämä Ilves-kenttä.[11]
Muuta
Vuoden 2021 taajamarajauksessa Vuores muodosti oman taajamansa, jossa oli 7 145 asukasta. Taajaman pinta-ala oli 3,62 neliökilometriä ja se oli väestötiheydellään 1 973 asukasta/km² Suomen taajamista kaikkein tiheimmin asuttu.[12] Vuoreksessa toimii myös Suomen ilmavoimiin kuuluvan varikonLentotekniikkalaitoksen osia.
