Walter von Gerichin vanhemmat olivat Helsingin venäläisen sotasairaalan päällikkö lääkintäkenraalimajuri, todellinen valtioneuvos Karl Edvard Teodor von Gerich ja Julia Olympia von Koeppen. Kenraaliluutnatti Paul von Gerich oli hänen vanhempi veljensä. Walter von Gerich meni 1917 Berliinissä naimisiin Elsa Matilda Jungstedtin kanssa.
Walter von Gerich kävi Pavlovin sotaopiston ja palveli aliluutnanttina Suomen kaartissa vuodesta 1905 vuoteen 1906 saakka, jolloin joukko-osasto lakkautettiin. Tämän jälkeen hän toimi 1907–1916 Viipurin lääninvankilan apulaisjohtajana.[1][2]
Von Gerich siirtyi 1916 Saksaan. Hän oleskeli 1917 Norjassa, jossa hän esiintyi saksalaisena paronina ja diplomaattikuriirina nimeltä Walter von Rautenfels. Hänet pidätettiin 16. kesäkuuta 1917 Kristianiassa syytettynä vakoilusta ja sabotaasitekojen suunnitelusta Saksan hyväksi. Von Gerichin hallusta löytyi useita matkalaukullisia täynnä räjähdysaineita, palopommeja ja niihin tarvittavia sytyttimiä ym. materiaalia sekä pernaruttobakteereita sisältäneitä sokeripaloja. Von Gerich oli toimittanut näitä tarvikkeita säännöllisesti Saksasta diplomaattipostin mukana Norjaan ja Ruotsiin. Sieltä niitä oli viety Suomeen, ja myös norjalaisissa satamissa käyneisiin amerikkalaisiin laivoihin oli asetettuja pommeja.
Von Gerich karkotettiin diplomaattiasemansa vuoksi Saksaan 27. kesäkuuta 1917, mutta useita hänen avustajiaan tuomittiin Norjassa vankeusrangaistuksiin. William Person sai kuuden vuoden vankeustuomion, Wäino Pesonen kaksi vuotta, Hjalmar Wirtanen 1 1/2 vuotta sekä Johannes Sandvik ja Allan Sandstrøm molemmat 4 1/2 vankeutta.
Palattuaan Suomeen 1918 von Gerich osallistui Suomen sisällissotaan valkoisten joukoissa majurin arvoisena ja oli mukana Satakunnan rintaman taisteluissa Ikaalisten ryhmän päällikkönä. Sodan jälkeen von Gerich erosi Suomen armeijan palveluksesta majurin arvoisena vuonna 1918 oltuaan upseerina 1. Pohjanmaan rykmentissä ja sen jälkeen Varslnais-Suomen rykmentissä. Hän toimi sen jälkeen liikemiehenä js oli Handelkompagnie für Industribedarfin toimitusjohtajana.[3][1][2]
Walter von Gerich kuoli tapaturmaisesti liikenneonnettomuudessa toisen maailmansodan alkamispäivänä 1. syyskuuta 1939 Haagassa Helsingissä. Hän oli ollut kävelemässä Turuntiellä kun urheilumallista pienempää autoa hinannut vanhanmallinen Packard-merkkinen auto tönäisi häntä. Tapaus sattui illalla 20.30 tienoissa kun muuan nelihenkinen seurue, johon von Gerich kuului oli odottelemassa autoa Haagassa uuden ja vanhan Turuntien risteyksen tienoilla. Maaseudulta päin lujaa vauhtia tullut auto, joka hinasi toista autoa työnsi kaksi seurueeseen kuulunutta henkilöä, majuri von Gerichin ja talouspäällikkö H. Sarahkon kumoon ja jatkoi pysähtymättä matkaansa. Sarahko selvisi vammoitta, mutta von Gerich, joka oli jäänyt auton alle, loukkaantui pahoin ja menetti tajuntansa. Von Gerich toimitettiin Punaisen Ristin sairaalaan, jossa hän myöhemmän kuoli.[4][3][2] Viikon kuluttua selvisi että vanhamallista Packard-autoa A 6757 oli ajanut postiljooni Unto Leopold Becklin ja hinattavassa urheilumallisessa autossa U 2716 oli ollut liikeapulainen Niilo Olavi Saario. Helsingin hovioikeus tuomitsi helmikuussa 1941 Becklinin 120 päiväsakkoon muun muassa kuolemantuottamuksesta, onnettomuuspaikalta poistumisesta ja ajokortitta ajosta ja Saarion 50 päiväsakkoon. Lisäksi molemmat tuomittiin maksamaan korvauksia.[5][6]
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: en:Walter von Gerich