Share to: share facebook share twitter share wa share telegram print page

X-sukupolvi

X-sukupolvi on käsite, jonka tarkoitus on kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä ja 1980- ja 1990-luvuilla aikuistunutta sukupolvea[1]. Käsite on peräisin kanadalaisen kirjailijan Douglas Couplandin kirjasta Generation X: Tales for an Accelerated Culture.[2]

Suomessa on usein katsottu, että tähän sukupolveen kuuluvat vuosina 1961–1979 syntyneet, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa X-sukupolven edustajat ovat syntyneet vuosina 1965–1980.[3][2] X-sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat Neuvostoliiton romahtaminen, Berliinin muurin murtuminen, Yhdysvaltojen jääminen maailman ainoaksi supervallaksi, 1990-luvun lama ja massatyöttömyys sekä globalisaatio. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero[1].

Siinä missä suuria ikäluokkia on sanottu viimeiseksi moderniksi sukupolveksi, joiden elämää on leimannut jatkuva optimismi ja kehitysusko, X-sukupolvea on pidetty ensimmäisenä postmodernina sukupolvena, jonka elämää leimaa pessimismi ja epäluottamus tulevaisuuteen[1]. 1990-luvulla monia rock-yhtyeitä jopa leimattiin X-sukupolven edustajiksi ja muun muassa Nirvana-yhtyeen keulahahmoa Kurt Cobainia pidettiin sen äänitorvena.

X-sukupolvi Suomessa

X-sukupolven suomalaisena pamflettina pidetään usein Osku Pajamäen kirjoittamaa kirjaa Ahne sukupolvi – Suurten ikäluokkien perintö, jossa hän peilaa X-sukupolven elämää suurten ikäluokkien elämään.

Kirjailija Mika Wickström kertoo saaneensa vaikutteita Sukupolvi X -romaanilleen muun muassa Generation X -yhtyeestä, jonka keulakuvana tunnettiin 1980-luvulla Billy Idol.

Kulttuurisesti X-sukupolven nuoriso koki Dingo (yhtye)-huuman, Live Aidin ja Berliinin muurin murtumisen.

"Pullamössösukupolvi"

Pullamössösukupolvi on tiettävästi Martin Saarikankaan vuonna 1993 ensimmäisenä esittämä käsite[4][5] ja sittemmin sotien jälkeisten suurten ikäluokkien 1990-luvulta alkaen käyttämä sana, jonka tarkoituksena oli kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä sukupolvea. Käsite kuvaa sitä, kuinka nuoriso elää helppoa elämää. Vanhempien ikäluokkien mielestä pullamössösukupolvi on saanut elämässään kaiken valmiina, eikä ole juuri joutunut ponnistelemaan saavutustensa eteen[6]. Joidenkin vanhempien ikäluokkien edustajien mielestä pullamössösukupolveen yhdistetään myös uusavuttomuus. Toisaalta "Pullamössösukupolviksi" on leimattu vuosikymmenestä toiseen uudet sukupolvet.

Sanana "pullamössösukupolvi" on sikäli epälooginen, että sitä käyttivät alkujaan varsinkin suuriin ikäluokkiin (1945–1950 syntyneet) suomalaiset (ja tiettävästi sen loi vuonna 1937 syntynyt suomalainen Martin Saarikangas) 1960-luvun loppupuolella tai 1970-luvulla syntyneistä suomalaisista, vaikka monelle 1930- tai 1940-luvulla syntyneelle suomalaiselle pullamössö oli lapsuudessa suuri herkku mutta 1960-luvun loppupuolella tai 1970-luvulla syntyneille suomalaisille se on enimmäkseen tuntematon.

Aiheesta populaarikulttuurissa

X-sukupolvi on ollut suosittu aihepiiri elokuvissa. Seuraavat elokuvat voidaan lukea kuuluvan genreen:lähde?

Katso myös

Lähteet

  1. a b c Schroer, William J.: Generations X,Y, Z and the Others – Cont’d socialmarketing.org. Viitattu 7.2.2011. (englanniksi)
  2. a b Twenge, Jean: How Are Generations Named? Trend. The Pew Charitable Trusts. Arkistoitu 20.10.2022. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
  3. Sepitetyt sukupolvet Helsingin Sanomat. 25.12.2023. Viitattu 27.12.2023.
  4. Sirén, Juhani & Larros, Heini: Nykysuomen sanakirja City-lehti. nro 21/2002. Viitattu 23.5.2007.
  5. Malmberg, Ilkka: Pullamössö jäi eloon. Helsingin Sanomat, 4.7.1999. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.7.2017.
  6. Mikkola, Henna: Sukupolvettomat? Nuoret ikäpolvensa kuvaajina, s. 35. Nykykulttuurin tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto, 2002. ISBN 951-39-1266-3

Aiheesta muualla

Kembali kehalaman sebelumnya