Betlehem tai Beetlehem (hepr.בית לחם, Bet Leḥem, arab.بيت لحم, Bayt Laḥm) on kaupunkiPalestiinanLänsirannalla. Betlehem tunnetaan Uudessa testamentissa mainittuna Jeesuksen syntymäkaupunkina. Jeesuksen tarkka syntymäpaikka on perinteisesti yhdistetty luolaan, jonka päälle rakennettu Jeesuksen syntymäkirkko on peräisin nykymuodossaan 500-luvulta. Kaupungin talous perustuu nykyisin pitkälti matkailuun ja pyhiinvaeltajiin. Vuonna 2016 Betlehemissä oli arviolta 31 799 asukasta ja heistä noin 45 % kuului kaupungin lukuisiin eri kristillisiin kirkkokuntiin.
Betlehem Vasili Polenovin maalauksessa vuodelta 1882.Betlehemiä valokuvassa vuodelta 1898.
Islaminuskoisetarabit valtasivat Betlehemin Bysantin valtakunnalta, mutta se ei ilmeisesti kärsinyt suurempia vahinkoja.[1] Kaupunki mainitaan useiden islamilaisten maantieteilijöiden teoksissa, jotka panivat kirjoissaan merkille kaupungin aseman Jeesuksen syntymäkaupunkina. Monet myös kirjoittivat Jeesuksen syntymäkirkosta ihailevaan sävyyn.[3]Ensimmäisen ristiretken aikana Tankredin johtamat joukot valtasivat Betlehemin ilman suurempaa vastarintaa. Jerusalemin kuninkaatBalduin I ja Balduin II kruunattiin kuninkaiksi Betlehemissä.[1] Kaupunki sai myös oman piispakuntansa. Saladin valtasi Betlehemin monien muiden Palestiinan kaupunkien tavoin vuonna 1187. Ristiretkeläiset pitivät sitä hallussaan vielä hetken myöhemmin keisari Fredrik II:n ja sulttaani al-Kamilin solmiman Jaffan sopimuksen nojalla.[3]
Ajoittaisista kristittyjen vainoista huolimatta Betlehemin Jeesuksen syntymäkirkko pysyi kristittyjen hallinnassa Egyptin mamelukkien ja Osmanien valtakunnan kausilla. Kaupungin eri kirkkokuntien kiistely kirkon hallinnasta aiheutti ajoittain vaurioita ja kirkon sisäänkäyntiä pienennettiin huomattavasti turvallisuussyistä. Kirkkokuntien selkkaukset ja lopulta kirkon hopeatähden varastaminen vuonna 1847 oli yksi Krimin sodan puhkeamiseen vaikuttaneista tekijöistä. Saman vuosisadan puolivälissä turkkilaiset viranomaiset pakottivat kirkkokunnat lopulta hyväksymään kirkon käytön ja seremonioiden järjestyksen jaon, jota sovelletaan edelleen.[1] Vuosien 1920 ja 1948 välillä Betlehem oli osa Palestiinan brittiläistä mandaattia.[2]
Nykyaika
Israelin itsenäisyyssodan johdosta vuonna 1948 Betlehemiin saapui suuri joukko pakolaisia Palestiinan muilta alueilta, mikä johti lopulta kristittyjen jäämiseen perinteisesti kristityn enemmistön omanneen kaupungin vähemmistöksi.[1] Kaupunkia hallittiin vuosien 1948 ja 1967 välillä osana Jordanian hallitsemaa Länsirantaa ja kaupunki kuului Jerusalemin kuvernoraattiin.[2]Kuuden päivän sodan aikana vuonna 1967 Israelin armeija valtasi Betlehemin ilman vastarintaa. Kaupunki luovutettiin lopulta Palestiinalaishallinnolle vuoden 1993 Oslon sopimuksen perusteella.[1][2]Toisen intifadan aikana vuonna 2002 Israel teki joukon ratsioita Länsirannan kaupunkeihin ja 2. huhtikuuta sen joukot etenivät Betlehemiin. Siviilit ja paikallisten asejoukkojen jäsenet pakenivat Jeesuksen syntymäkirkkoon, jota Israelin joukot piirittivät 38 päivää kirkossa olleiden asemiesten lopulta antautuessa 10. toukokuuta.[4]
Talous
Matkailu ja pyhiinvaeltajat ovat perinteisesti muodostaneet huomattavan osan Betlehemin taloudesta, mutta ala on kärsinyt alueen ajoittaisista väkivaltaisuuksista. Paikallisen teollisuuden tärkeimpiä tuotteita ovat helmiäisestä valmistetut uskonnolliset esineet, sekä oliivipuukaiverrukset.[2] Esineitä myyvät lukuisat lahjatavaramyymälät, minkä lisäksi kaupungissa toimii matkailijoita varten hotelleja ja ravintoloita. Paikalliset omistavat oliivi- ja hedelmäpuutarhoja, sekä viinitiloja ympäröivällä maaseudulla. Kaupunki on myös torikaupan keskus, jonne lähistön beduiinitJuudan autiomaasta tuovat omia tuotteitaan ja ostavat tarvikkeita omiin tarpeisiinsa.[1]
Väestö
Katolilainen juhlakulkue Jeesuksen syntymäkirkon ulkopuolella jouluaattona.
↑ abcdefghiFred Skolnik ja Michael Berenbaum: Encyclopaedia Judaica Volume 3 Ba–Blo, s. 533–534. Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865928-2(englanniksi)
