David Herbert (D. H.) Lawrence (11. syyskuuta 1885 Eastwood, Nottinghamshire – 2. maaliskuuta 1930 Vence, Ranska)[1] oli yksi merkittävimmistä, tuotteliaimmista ja kiistellyimmistä englantilaisista 1900-luvun kirjailijoista.
Tuotanto ja sen vastaanotto
Lawrencen tuotanto käsittää romaaneja, novelleja, runoutta, näytelmiä, esseitä, matkakertomuksia, maalauksia, käännöksiä, kirjallisuuskritiikkiä ja kirjeitä. Kokonaisuutena tuotanto edustaa pitkällistä pohdintaa modernin ajan ja teollistumisen ihmisarvoa rapauttavista vaikutuksista. Lawrence käsittelee henkistä terveyttä ja elinvoimaa, spontaanisuutta, seksuaalisuutta sekä vaistomaista toimintaa ja nousi oman aikakautensa ikoniksi; aikana, johon Sigmund Freudilla ja Friedrich Nietzschellä oli suuri vaikutus.
Lawrence tunsi voimakasta vetoa runouteen. Runoissaan hän kuvasi välittömiä kokemuksia ja vaistoja. Romaaneissaan hän tilitti lapsuudenkokemuksiaan: Sons and Lovers kuvaa hänen tunnettaan äitiään kohtaan ja useissa romaaneissaan vanhempiensa aviollisia ristiriitoja. Hänen teoksissaan naiset usein rakastuvat suinpäin sellaisiin miehiin, joiden kanssa heillä ei ole yhteistä pohjaa, jolle yhteiselämän voisi rakentaa. [2]
Lawrencen mielipiteet ja teokset olivat useille hänen aikalaisilleen liian radikaaleja. Ne toivat hänelle paljon vihamiehiä ja vaikeuksia. Hän joutui hankaluuksiin viranomaisten kanssa, hänen töitään sensuroitiin (The Rainbow ja Women in Love) ja tuotantoaan vääristeltiin etenkin hänen elämänsä jälkipuoliskolla, josta hän vietti suuren osan vapaaehtoisessa maanpaossa. Hän ei itsekään ollut sovitteleva luonne: hän julisti epäluottamustaan tieteeseen ja älylliseen pohdintaan, pilkkasi kristinuskoa, sentimentaalisuutta, idealismia ja freudilaisuutta. [2] Kuollessaan häntä pidettiin pornografina, joka oli tuhlannut lahjakkuutensa. E. M. Forster kyseenalaisti tämän näkemyksen kirjoittamassaan kuolinuutisessa ja sanoi Lawrencen olevan "sukupolvemme kekseliäin kirjailija".[3]
Myöhemmät arviot
Myöhemmin vaikutusvaltainen cambridgeläinen kriitikko F. R. Leavis nosti korkealle sekä Lawrencen taiteellisen lahjomattomuuden että moraalisen horjumattomuuden ja kohotti valtaosan tämän tuotannosta englantilaisen kirjallisuuden merkkiteosten joukkoon. Lawrencen ehkä tunnetuin teos Lady Chatterleyn rakastaja vapautui julkaisukiellosta Britanniassa marraskuussa 1960.[3][4] Nykyisin Lawrencea pidetään englantilaisessa kirjallisuudessa näkemyksellisenä ajattelijana ja merkittävänä modernismin edustajana. Tosin osa feministeistä on kyseenalaistanut hänen asenteensa naisia ja seksuaalisuutta kohtaan lähde?.
Suomennettuja teoksia
Lähteet
- ↑ D.H. Lawrence Britannica.com. Viitattu 5.3.2016. (englanniksi)
- ↑ a b ”Lawrence, David Herbert”, Otavan suuri ensyklopedia, 5. osa (kriminologia-makuaisti), s. 3598. Otava, 1978. ISBN 951-1-04827-9
- ↑ a b Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.): ”Lawrence, David Herbert”, Kuka teki mitä, Kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos, s. 150. (Alkuteos Howat, Gerald & Wallis, Frank (toim.): Who Did What? Mitchell Beazley Illustrated Biographical Dictionary. Mitchell Beazley 1985) Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1986. ISBN 951-643-251-4
- ↑ Worthen, John: Lawrence, David Herbert, (1885–1930) (Vapaasti luettavissa) Oxford Dictionary of National Biography. 25.5.2006. doi:10.1093/ref:odnb/34435 Viitattu 10.7.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Tieteilijät | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
| Muut | |
|---|
