Alus tilattiin 20. joulukuuta 1939 osana vuoden 1939 hätäohjelmaa Alexander Stephen and Sonsilta Govanista, missä köli laskettiin 7. huhtikuuta 1941 työnumerolla J1480. Alus laskettiin vesille 29. tammikuuta 1942. Aluksen nimi on kunnianosoitus North Yorkshiressä pidetylle ketunmetsästykselle. Alus valmistui 16. kesäkuuta 1942.[1]
Palvelus
Palvelukseen otettaessa alus liitettiin läntisen reitin alaisuuteen ja se liittyi heinäkuussa 1942 koeajojen ja koulutuksen päätyttyä Londonderryn erikoissaattajaosastoon. Alus määrättiin lähes välittömästi Kotilaivastoon suojaamaan Maltalle lähetettävää saattuetta. Se liittyi 29. heinäkuuta Clydessä paikallissuojaksi saattueeseen WS21 HMS Wiltonin kanssa.[1]
Alus erkani 2. elokuuta saattueesta Kotilaivaston osaston mukana suojaamaan Maltalle lähteviä aluksia. Alus liitettiin 9. elokuuta saattueesta WS21S Maltalle matkanneen saattueen lähisuojausosastoon Force X:ään, jonka muut alukset olivat risteilijät HMS Nigeria, HMS Kenya, HMS Manchester ja HMS Cairo sekä hävittäjät HMS Ashanti, HMS Ledbury, HMS Fury, HMS Icarus, HMS Intrepid, HMS Pathfinder, HMS Penn, HMS Westcott, HMS Wrestler ja HMS Vidette (operaatio Pedestal). Saattue joutui 12. elokuuta voimakkaaseen ilmahyökkäykseen, jolloin SS Deucalion menetti osuman seurauksena liikuntakykynsä. Bramham määrättiin suojaamaan vaurioituneen aluksen paluumatka. Seuraavana päivänä vaurioitunut rahtialus upposi saatuaan uuden osuman, jolloin Bramham pelasti sen miehistön.[1]
Alus aloitti matkan liittyäkseen saattueeseen, mutta kohtasi 13. elokuuta syöksypommittajien vaurioittaman SS Dorsetin, joka upposi myöhemmin. Alus määrättiin seuraavana päivänä Pennin kanssa suojaamaan vaurioitunutta tankkeri SS Ohiota satamaan. Alus aloitti 19. elokuuta Pennin ja Ledburyn kanssa paluumatka Gibraltarille, jonne ne saapuivat 21. elokuuta.[1]
Alus jatkoi 24. elokuuta matkaansa Scapa Flowhun, jonne saavuttuaan se jatkoi palvelustaan Kotilaivaston mukana. Syyskuussa alus suojasi laivaston tankkereita huollettaessa Neuvostoliittoon matkannutta saattuetta PQ18 ja sieltä palaavaa saattuetta QP14. Vapauduttuaan Kotilaivaston palveluksesta alus palasi Londonderryyn liittyen erikoissaattajaosastoon.[1]
Alus määrättiin suojaamaan Pohjois-Afrikan maihinnousuun liittyneitä saattueita Gibraltarille. Se lähti 20. lokakuuta Cowdrayn ja Puolan merivoimien hävittäjän ORP Błyskawican kanssa Gibraltarille suojatakseen saattueita. Alus liittyi marraskuussa Oraniin suunnattuun itäiseen maihinnousuosastoon.[1]
Bramham suojasi 8. marraskuuta maihinnousulaivastoa. Alus suojasi 12. marraskuuta rannikkosaattueita, joilla siirrettiin joukkoja ja materiaalia kohteisiinsa. Alus joutui 20. marraskuuta Philippevillen ja Bonen välillä ilmahyökkäykseen suojatessaan saattuetta, jolloin sen peräkannen läpäisi pommi räjähtäen aluksen alla. Aluksen taaemmat osastot täyttyivät vedellä ja se hinattiin Algeriin tilapäiskorjauksia varten.[1]
Algerista alus jatkoi 20. joulukuuta matkaansa Gibraltarille, jossa sitä korjattiin lisää. Alus lähti 24. tammikuuta 1943 Gibraltarilta saattueen mukana. Se erkani saattueesta kotivesille saavuttuaan, minkä jälkeen se matkasi Tynesideen telakalle.[1]
Aluksen ollessa telakalla käytiin keskusteluja aluksen siirrosta Kreikan laivastolle, jolle se lainattiin keskustelujen tuloksena. Alus siirrettiin 9. helmikuuta takaisin telakalle sovittuja muutostöitä varten. Se poistettiin maaliskuussa Kuninkaallisen laivaston vahvuudesta.[1]
Aluksen kreikkalainen miehistö saapui kesäkuussa. Alus palasi telakalta aloittaen koeajot. Alus valmistui 10. heinäkuuta 1943 aloittaen koulutuksen, jolloin se otettiin Kreikan laivaston palvelukseen nimellä HHMS Themistocles.[1]
Lähteet
Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1(englanniksi)
English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4(englanniksi)
Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5(englanniksi)
Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7(englanniksi)