Tämä artikkeli kertoo hedelmästä kasvitieteen käsitteenä. Joissain yhteyksissä, etenkin ruoasta puhuttaessa, hedelmiksi kutsutaan syötäviä pehmeä- ja mehukaslihaisia kasvinosia, joiden sisässä on siemeniä.
Hedelmät jaetaan kasvitieteessä kuiviin ja meheviin hedelmiin. Jälkimmäisiä edustavat esimerkiksi kurkku ja tomaatti[1]. Kuivissa hedelmissä sikiäimen seinän solukot kuivuvat ja kovettuvat soluseinien paksuuntuessa ja puutuessa. Mehevissä hedelmissä sikiäimen seinän solukot laajenevat, ja osa niistä kehittyy ohutseinäisiksi ja meheviksi. Kuivat hedelmät jaetaan kolmeen tyyppiin sen mukaan, minkälaisista sikiäimistä ne kehittyvät, eli aukeaviin hedelmiin, pähkylöihin ja lohkohedelmiin. Mehevät hedelmät jaetaan marjoihin ja luumarjoihin. Luumarjoista voidaan erottaa myös kerrannaisluumarjat, jotka ovat usean luumarjan muodostamia rykelmiä.
Pohjushedelmiksi (esimerkiksi pohjusmarja tai pohjuspähkylä) nimitetään hedelmiä, joissa hedelmän muodostumiseen osallistuu sikiäimen lisäksi kukkapohjus ja sen osuus on suuri hedelmämäisestä rakenteesta. Pohjushedelmä voi olla kuiva hedelmä, kuten pohjuspähkylä, tai mehevä, kuten pohjusmarja. Kuivia pohjushedelmiä ovat esimerkiksi voikukkienlenninhaivenelliset pohjuspähkylät ja meheviä pohjushedelmiä ovat muun muassa mansikoiden ja omenoiden syötävät osat sekä ruusujenkiulukat. Nimitys epähedelmä perustuu tulkintaan, jossa hedelmään katsotaan kuuluvan vain sikiäimestä peräisin olevat solukot.[2]
Pienehköjä sekä yleensä pyöreähköjä ja meheviä hedelmiä, kuten puutarhamansikkaa tai katajankäpyjä, kutsutaan yleiskielessä ja gastronomiassa marjoiksi, vaikka ne eivät kasvitieteellisessä mielessä marjoja olisikaan.
Kuivia hedelmiä
Lehtopalsamin (Impatiens noli-tangere) hedelmänä oleva sinkokota.
aukeavat hedelmät kehittyvät yksi- tai useampilokeroisista sikiäimistä, jossa lokerossa on useita siemenaiheita.
tuppilo: yhdestä emilehdestä muodostuva, saumaa myöten aukeava kuiva hedelmä.
palko: yhdestä emilehdestä muodostuva, saumasta ja selkäsuonesta avautuva hernekasvin hedelmä.
kota: useasta emilehdestä muodostuva aukeava hedelmä. Useita tyyppejä kuten laitaluomainen kota, hammasluomainen kota, kansiluomainen kota, reikäluomainen kota, tuppilokota ja litu.
pähkylä: kuiva ja aukeamaton hedelmä, joka kehittyy sikiäimestä, jossa on yksi ainoa siemenaihe. Pähkylöihin luetaan myös jyvät. Isoja pähkylöitä nimitetään pähkinöiksi.
lohkohedelmä: kuiva ja aukeamaton hedelmä, joka kehittyy kaksi- tai useampilokeroisesta sikiäimestä, joiden kussakin lokerossa on vain yksi siemenaihe.[2]
Meheviä hedelmiä
Sinivatukan (Rubus caesius) hedelmänä oleva kerrannaisluumarja.
