Jan Gösta Carlzon (alk. Karlsson, s. 25. kesäkuuta1941Nyköping) on ruotsalainen yritysjohtaja ja riskisijoittaja. Hän toimi SAS-lentoyhtiökonsernin pääjohtajana vuosina 1981–1993.
Carlzon valmistui Tukholman kauppakorkeakoulusta 1967 ja aloitti vuonna 1969 uransa SAS-konsernissa Vingresor-matkatoimistosta aluksi tuotepäällikkönä, eteni pian markkinointijohtajaksi ja vuonna 1974 toimitusjohtajaksi. Vuoden 1973 öljykriisin vaikeuttamalla matkailualalla hän keskittyi matkatoimiston kustannusten karsimiseen, ja pian kysyntä elpyi ja Vingresor kykeni vastaamaan siihen entistä kannattavammin. Vuodet 1978–1980 Carlzon oli SAS-konsernin kotimaanlentoyhtiön Linjeflygin toimitusjohtaja ja muutti sen strategiaa tehottomasta ja kalliista liikemiesten lennättäjästä koko kansan yhtiöksi muun muassa alentamalla lipunhintoja. Linjeflygin matkustajamäärä kasvoi ensimmäisenä Carlzonin työvuotena 44 prosenttia ja tulos kääntyi niukasti voitolliseksi.[1]
Seuraavaksi Carlzon sai tehtäväkseen konsernin pääyhtiön Scandinavian Airlinesin tappiokierteen katkaisun. Siinä hän noudatti jokseenkin päinvastaista strategiaa kuin aiemmin: kustannuksia ei voinut enää alentaa, joten hän panosti tuottojen lisäämiseen lanseeraamalla SAS:n lennoille liikemiesluokan vahvalla ja omaperäisellä markkinoinnilla, jossa hän esiintyi omilla kasvoillaan. Lentokaluston uusimiseen ei alkuun juuri panostettu, kunnes se tuli välttämättömäksi ja strategian menestys alkoi hiipua.[1]
Vuonna 1985 Carlzon kiteytti ihmiskeskeisen bisnesajattelunsa kirjassaan Pyramidit nurin![1]. Loppuvuosinaan SAS-konsernissa Carlzon keskittyi muun muassa sen omistamien hotellien kannattavuuden parantamiseen ja lentotoiminnan kustannusten karsimiseen, missä hän koki vastustusta lentohenkilökunnan ammattiliitoilta[2]. Hänen SAS-uransa päättyi 1993, kun hänen suunnitelmansa neljän eurooppalaisen lentoyhtiön (SAS, KLM, Swissair ja Austrian Airlines) fuusiosta kohtasi vastatuulta[3][4].
SAS-uransa päätyttyä hän meni osakkaaksi sijoitusyhtiöön nimeltä Ledstiernan AB. Hän vetäytyi sen hallituksen puheenjohtajan tehtävästä vuonna 2007.
