SAS kuului perustajajäsenenä Star Alliance -lentoyhtiöallianssiin vuosina 1997–2024. Vuonna 2023 lentoyhtiökonserni Air France-KLM osti suurista talousvaikeuksista kärsineestä SAS:sta noin 20 prosentin omistusosuuden, ja samalla SAS vaihtoi allianssia.[4] Syyskuusta 2024 lähtien SAS on kuulunut SkyTeamiin.
Jo 1930 luvun lopulla tanskalainen Det Danske Luftartselskab (DDL), norjalainen Det Norske
Luftfartselskap (DNL) ja ruotsalainen Aktiebolaget Aerotransport (ABA) suunnittelivat BergenistäNew Yorkiin kulkevaa matkustajaliikennereittiä, mutta suunnitelmat keskeytyivät natsi-Saksan miehitettyä Tanskan ja Norjan. Hanketta vietiin kuitenkin salassa eteenpäin myös toisen maailmansodan aikana. Puolueettoman Ruotsin SILA (Swedish Intercontinental Airlines) sitoutui ostamaan amerikkalaisia Douglas DC-4 -koneita heti sodan päätyttyä, ja myös tanskalaisten onnistui salakuljettaa hankkeeseen oma ennakkomaksunsa. Sodan jälkeen SILA osti Yhdysvalloista vielä useita Boeing B-17-pommikoneita yhden dollarin kappalehinnalla ja Saab-yhtiö muunsi ne matkustajakoneiksi. Näillä entisillä ”Lentävillä linnoituksilla” aloitettiin reittilennot Tukholmasta New Yorkiin 27. kesäkuuta 1945, vain pari kuukautta Saksan antautumisen jälkeen, ja DC-4-koneet saatiin liikenteeseen seuraavana vuonna.[5]
Näin SAS sai virallisesti vuonna 1946 alkunsa, kun mainitut Tanskan, Ruotsin ja Norjan valtioiden lentoyhtiöt perustivat yhteisyrityksen lentämään Atlantin ylittävää liikennettä. Yhtiöt aloittivat tämän jälkeen yhteistoiminnan Euroopan reiteillä 1948 ja lopulta yhdistyivät nykyiseksi SAS-konsortioksi 1951.[6]
Vuonna 1949 SAS laajensi reittivalikoimaansa Thaimaan Bangkokiin, jonne se lensi Keski-Euroopan ja Keski-Aasian välilaskujen kautta. Pari vuotta myöhemmin tämä reitti jatkettiin ulottumaan Tokioon asti. Vuonna 1954 Tokioon samoin kuin uutena kohteena Los Angelesiin alettiin lentää pohjoisnavan läheltä kulkevaa arktista reittiä. Lyhyemmillä reiteillä SAS oli Air Francen rinnalla ensimmäisiä ranskalaisen Caravelle-suihkukoneen käyttäjiä.[5]
1960-luvun taitteessa SAS aloitti uraauurtavan ja pitkän yhteistyön uuden thaimaalaisyhtiön Thai Airwaysin kanssa operoimalla tämän nimissä lennettäviä reittejä SAS:n kalustolla, johdolla ja henkilöstöllä. SAS meni myös 30 prosentin osuudella mukaan Thai Airwaysin omistajaksi.[5]
Vuonna 1960 SAS meni mukaan myös hotellibisnekseen ostamalla Kööpenhaminasta upouuden Royal Copenhagen -hotellin, josta tuli SAS Royal Hotels -ketjun alku. Samoihin aikoihin perustettiin myös SAS:n tilauslentoyhtiö Scanair sekä erillinen xcateringyhtiö.[5]
1980-luvun kriisi ja Jan Carlzon
Yhdysvaltojen lentoliikenne vapautettiin sääntelystä 1980-luvun taitteessa, mikä merkitsi SAS:lle kovenevaa kilpailua. Kannattavuudeltaan hyvien 17 vuoden jälkeen SAS teki ensi kertaa tappiota vuonna 1980, mikä johtui muun muassa jäykästä ja isoksi paisuneesta hallintoportaasta. Uusi pääjohtaja Jan Carlzon, joka oli tehnyt hyvää työtä jo SAS:n omistamissa Vingresor-matkatoimistossa ja kotimaanlentoyhtiö Linjeflygissä, terävöitti SAS:n strategiaa liikematkustusta korostavaksi, organisoi yhtiötä, koulutti henkilökuntaa ja sai näin kannattavuuden palautettua.[5]
Paikallisten lentoyhtiöiden ostaminen
SAS hankki itselleen asteittain enemmän hallintaa Skandinavian lentomarkkinoista ostamalla osittain tai kokonaan paikallisia lentoyhtiöitä, kuten Braathens ja Widerøe Norjassa, Linjeflyg ja Skyways Ruotsissa, sekä Cimber Tanskassa. Vuonna 1989 SAS osti 18,4 % osuuden Continental Airlinesin emoyhtiöstä Texas Air Corporationista pyrkimyksenä luoda maailmanlaajuinen allianssi. Myöhemmin tämä osuus myytiin eteenpäin. 1990-luvulla SAS osti 20 % osuuden British Midlandsista. SAS osti 95 % Spanairista, Espanjan toiseksi suurimmasta lentoyhtiöstä. SAS osti myös Air Greenlandista 95 % osuuden.lähde?
Scandinavian Airlines osti Braathensin vuonna 2001. Nimeä SAS Braathens käytettiin vuodesta 2005 vuoden 2007 kesäkuun ensimmäiseen päivään saakka, jolloin Norjan-toiminnoista muodostettiin SAS Norge.[7] Vuonna 2003 yhtiö perusti halpalentoyhtiön SAS Snowflake. Snowflake lopetti toimintansa 21. lokakuuta 2004.
Vuonna 2004 SAS jaettiin neljään yhtiöön: SAS Scandinavian Airlines Sverige AB, SAS Scandinavian Airlines Danmark A/S, SAS Braathens AS ja SAS Scandinavian International AS. SAS Braathens uudelleenbrändättiin SAS Scandinavian Airlines Norge AS:ksi vuonna 2007.[8] Vuonna 2009 neljä yhtiötä yhdistettiin jälleen yhdeksi, ja SAS Scandinavian System AB syntyi.
Mats Jansson aloitti SAS:n konsernijohtajana lokakuussa 2006. Janssonin aikana SAS oli rankasti tappiollinen yhtiö, minkä takia se on joutunut tekemään rajuja leikkauksia. Elokuussa 2010 iloitettiin, että Jansson lähtee SAS:sta syksyn aikana.[9]
Marraskuussa 2015 alkaneen ja lokakuussa 2016 päättyneen tilikauden aikana yhtiön lennoilla kulki noin 29 miljoonaa matkustajaa, joista noin 1,3 miljoonaa tilauslennoilla. Yhtiön liikevaihto oli noin 39,5 miljardia Ruotsin kruunua ja nettotulos 1,3 miljardia Ruotsin kruunua.[10][11] Täysipäiväisiä työntekijöitä on 10 710.[12]
Norjan valtio ilmoitti 27. kesäkuuta 2018, että se oli myynyt kaikki omistamansa osakkeet institutionaalisille sijoittajille hintaan 63 miljoonaa euroa.[2] SAS:ssa ei siis enää ole norjalaisomistusta.
Yhtiön helmikuussa 2020 julkaisemassa mainoksessa väitettiin, että skandinaaviset perinteet ja kulttuuri ovat vain tuontitavaraa, ja niitä ei oikeasti ole olemassa. Mainos sai runsaasti vihaista palautetta ja boikottikehoituksia. Palautteesta huolimatta yhtiö kertoi seisovansa mainoksen takana.[13]
SAS:n imoitettiin helmikuussa 2022 olevan suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.[14] Lokakuussa 2023 pääomasijoitusyhtiö Castlelake ilmoitti ostavansa 32 prosenttia SAS:n osakkeista, Tanskan valtio ilmoitti lisäävänsä omistustaan SAS:issa 21,8 prosentista 25,8 prosenttiin ja Air France-KLM ilmoitti ostavansa 19,9 prosenttia SAS:n osakkeista.[15] Tässä yhteydessä SAS siirtyi Star Alliancesta SkyTeamiin[4]. SAS:n osakkeiden noteeraus Tukholman, Kööpenhaminan ja Oslon pörsseissä loppuivat vuonna 2024[16].
Kohteet
Scandinavian Airlines lentää 121 kohteeseen 34 maassa (tilanne joulukuussa 2021).[17][18]
Loppuvuonna 2007 SAS:n kanadalaisvalmisteiset Bombardier Dash-8-400 -potkuriturbiinikoneet joutuivat vakaviin vaaratilanteisiin kahdeksan kertaa. Syyn todettiin olevan laskutelineissä.
9.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun Aalborgin lentokentälle laskeutumisen aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti laskussa, kone kaatui oikean siiven varaan, kääntyi tulosuuntaansa ja päätyi pellolle. Oikea moottori syttyi tuleen, mutta vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin.
12.9.2007 Dash-8-400 teki hätälaskun Vilnan lentoasemalle samoin lennon aikana havaitun laskutelinevian vuoksi. Oikea laskuteline petti tälläkin kertaa, mutta jälleen vältyttiin vakavilta loukkaantumisilta. Kaikki SAS:n Dash-8-400 koneet poistettiin tilapäisesti käytöstä tarkastuksia varten.
Viimeisin vaaratilanne tapahtui 27.10.2007 Kööpenhaminan lentoasemalla. Dash-8-400 koneen laskutelinettä ei saatu lukittumaan kunnolla tunteja kestäneistä yrityksistä huolimatta, ja lopulta kone joutui laskeutumaan siitä huolimatta. Laskuteline petti jälleen kesken laskun, ja kone jäi nojaamaan siipensä varaan. Henkilövahinkoja ei tullut, mutta monet matkustajat olivat šokissa.[2] Koneen laskutelineet oli kuitenkin tarkastettu kuukautta aikaisemmin edellisten onnettomuuksien takia.
SAS ilmoitti 28.10.2007 lopettavansa Dash-8-400 konetyypillä operoinnin kokonaan. [3]
Palvelut
EuroBonus
SAS:n kanta-asiakasohjelman nimi on EuroBonus. Jäsenet ansaitsevat pisteitä kaikilla SAS:n, SkyTeamin ja muiden yhteistyökumppaneiden lennoilla. Vuonna 2016 EuroBonuksella oli yli 4,7 miljoonaa jäsentä.[11][25]
Ilmatyynyalukset
Vuosina 1984–1994 SAS liikennöi ilmatyynyalusreittiä Malmön ja Kööpenhaminan lentoaseman välillä[5]. Matkustajat pystyivät ilmoittumaan lennoilleen Malmössä ja ilmatyynyalukset toimivat ns. jatkolentoina Kööpenhaminaan. Vuonna 1994 ilmatyynyaluspalvelu korvattiin lautalla, joka jatkoi toimintaansa kunnes Juutinrauman silta avattiin vuonna 2000 ja Malmöstä pääsi Kööpenhaminaan junalla.
Palkinnot
2010
Flightstats: Maailman täsmällisin lentoyhtiö
Simpliflying: Paras sosiaalisen median käyttö kriisitilanteessa
2011
Edge Awards: Lempilentoyhtiö
Grand Travel Award: Euroopan paras lentoyhtiö
Webbie: Vuoden internetkampanja
2012
Webbie Award: Vuoden internetkampanja
2013
Freddie Awards: Paras asiakaspalvelu Euroopassa/Aasiassa
Sustainable Brand Index/Ympäristöä eniten säästävä lentoyhtiö
4.7.1948 SAS:n DC-6B SE-DBA törmäsi ilmassa brittiläiseen sotilaskoneeseen Northwoodissa, Lontoon pohjoispuolella. Kaikki 32 koneessa ollutta kuolivat.
19.1.1960 Caravelle III OY-KRB syöksyi maahan lähellä Ankaraa Turkissa. Kaikki 42 koneessa ollutta kuolivat.
13.1.1969 SAS:n lennolla 933 ollut DC-8-62 LN-MOO osui mereen ollessaan laskeutumassa pimeällä Los Angelesiin. 15 ihmistä kuoli, 30 selvisi hengissä.
19.4.1970 DC-8-62 SE-DBE paloi kokonaan Rooman lentokentällä lähtökiidon aikana moottorista alkaneessa tulipalossa. Kaikki matkustajat ja henkilökunta ehtivät poistumaan koneesta.
13.1.1973 DC-9-21 LN-RLM:n lentäjä keskeytti lähtökiidon Oslon lentokentällä, mutta ei saanut konetta pysäytetyksi kiitotielle. Kone jatkoi jään peittämälle Oslonvuonolle, jonne se pysähtyi. Kaikki ehtivät poistumaan koneesta ennen kuin se vajosi jään läpi.
28.2.1984 SAS:n lennolla 901 Tukholmasta Oslon kautta New Yorkiin matkalla ollut DC-10 LN-RKB laskeutui 1 440 metriä JFK:n kiitotien 4R kynnyksen jälkeen eikä konetta saatu pysähtymään kiitotielle. Miehistö ohjasi koneen kiitotien oikealle puolelle välttääkseen törmäyksen lähestymisvaloihin. Kone päätyi lopuksi matalaan veteen. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa.
27.12.1991 SAS:n lento 751, MD-81 ”Dana Viking” teki pakkolaskun pienelle pellolle Gottröraan Tukholman pohjoispuolelle molempien moottorien rikkoonnuttua puutteellisen jäänpoiston takia 78 sekunnin kuluttua lentoonlähdöstä. Kone katkesi kolmeen osaan, mutta kukaan ei kuollut. 25 ihmistä loukkaantui, heistä kaksi vakavasti.
8.10.2001 MD-87 SE-DMA törmäsi sumussa Milanon lentokentällä lähtökiidossa pieneen Cessna-yksityiskoneeseen, joka oli harhautunut väärään paikkaan. Kone jatkoi lentäjän taitavasta hätäjarrutuksesta huolimatta matkatavararakennuksen seinään, ja kaikki molemmissa koneissa olleet 114 henkeä saivat surmansa. Lisäksi kuoli neljä matkatavararakennuksessa työskennellyttä. Lennonjohdon ohjeet Cessnalle todettiin puutteellisiksi, ja maatutka oli ollut jo pitkään epäkunnossa.
1.5.2013 SAS:n lennolla 908 NewarkistaOsloon ollut Airbus A330 törmäsi rullaustiellä ExpressJetin Embraer E145 -koneeseen.[26]
↑ abcdefDerdak, Thomas (ed.): ”Scandinavian Airlines System”, International directory of company histories, s. 119–120. (1. osa sarjasta) Chicago: St. James Press, 1988. Kirja Internet Archivessa (viitattu 25.9.2024). (englanniksi)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
_@_ZRH,_Jan_2011.jpg)
