Tallinna[3] (vir.Tallinn[ˈtɑlʲˑinˑ]; vanh. suom. Keso(i), Kesoniemi[4][5][6], Rääveli) on Vironpääkaupunki, hallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus ja maan pääasiallinen portti merelle. Kaupungin väkiluku on noin 457 000 (2024)[7], ja se on Viron suurin asutuskeskus.[2][8] Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukkaista oli etnisiä virolaisia 52,8 prosenttia ja venäläisiä 37,1 prosenttia.[9]
Jo vuonna 1248[10] kaupunkioikeudet saanut Tallinna on perinteikäs merenkulku- ja kauppakaupunki ja se on pohjoisin Hansaliittoon kuuluneista kaupungeista. Tallinnaa, joka aiemmin tunnettiin myös nimellä Reval (joskus suom. Rääveli), ovat hallinneet historian saatossa muun muassa tanskalaiset, ruotsalaiset sekä baltiansaksalaiset.[11] Tallinnassa on laaja ja hyvin säilynyt keskiaikainen vanhakaupunki, joka on Unescon maailmanperintökohde.
Tallinna sijaitsee Suomenlahden etelärannalla. Kaupungin alueella on yhteensä 46 kilometriä rantaviivaa, ja siihen kuuluu kolme suurehkoa niemimaata: Koplin, Paljassaaren sekä Kakumäen niemimaa. Keskustan eteläpuolella sijaitsee myös pieni Ülemistejärvi.
Tallinnalle ovat tyypillisiä kylmät talvet, viileät ja vähäsateiset keväät, lämpimät kesät ja pitkät sateiset syksyt. Päivän ylin keskilämpötila on helmikuussa −2,3 °C ja heinäkuussa 21,0 °C.[2]
Tallinna on syntynyt keskeisen Itämeren reitin varrelle. Kaupungin edustalla Naissaaren ja Porkkalan välissä on ainoa paikka, jossa Suomenlahti on mahdollista ylittää niin, että maata on koko matkan ajan näkyvissä. Reitti Tanskasta Tallinnaan on kuvattu 1200-luvulta säilyneessä tanskalaisessa itineraariossa.
Toompeanmäellä on alun perin ollut virolaisten linnake, jolla ei kuitenkaan todennäköisesti ollut pysyvää asutusta tai varuskuntaa. Toompeanmäen pakolinnan lisäksi alueella on mahdollisesti sijainnut satamapaikka, joka oli mahdollisesti Rävälän ja Harjumaan ylimystön valvoma.[12]
Tanskan valta
Tallinnan nimen uskotaan tulevaan sanoista Taani linn, joka tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia tai linnaa.[13] Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa Lyndanisen taistelusta 1219 alkaen. Vuonna 1285 kaupunki liittyi hansaliittoon.[14] Tallinnalla oli Riian ohella tärkeä rooli Venäjälle suuntautuvan kaupan välittäjänä.
Tallinna siirtyi vuonna 1561 Ruotsille ja edelleen Venäjän keisarikunnalle 1721. Tallinna oli Venäjän vallan aikana Viron kuvernementin keskus, ja kuten muukin Viro, säilytti saksalaisen hallinnon ja instituutiot Venäjän vallan loppupuolelle asti.lähde?
Itsenäisyysjulistus ja pääkaupunki
Vuonna 1918 Viro julistautui itsenäiseksi saksalaisten hyökättyä Latviasta Viron kautta kohti PietariaBrest-Litovskin rauhanneuvotteluiden juututtua Neuvosto-Venäjän passiiviseen vastarintaan. 24. helmikuuta 1918 annetun itsenäisyysjulistuksen jälkeen Viron itsenäisyyshallitus joutui painumaan maan alle, koska saksalaiset eivät hyväksyneet itsenäisyyttä. Kun Saksa hävisi ensimmäisen maailmansodan, virolaishallitus kykeni toimimaan ja Tallinnasta tuli maan pääkaupunki. Vuodenvaihteessa 1918–1919 neuvostovenäläiset joukot hyökkäsivät kuitenkin idästä, ja rintama siirtyi kymmenien kilometrien päähän Tallinnasta. Suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia vapaaehtoisia tuli Viroon puolustuksen tueksi.lähde?
Neuvostoliiton aika
Neuvostoliiton aikana Tallinnan laitamille nousi laajoja kerrostalolähiöitä, kuten kuvassa oleva Lasnamäe.
Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat (ADD) pommittivat kaupunkia raskaasti 9.–10. maaliskuuta 1944, jolloin 53 prosenttia siitä tuhoutui ja 1 400 ihmistä sai surmansa.[15] Saksalaisten vetäydyttyä puna-armeija hyökkäsi Tallinnaan 22. syyskuuta 1944 ja Viro siirtyi taas Neuvostoliiton miehittämäksi, Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, jonka pääkaupunki Tallinna oli.
Raitioliikennettä Pärnu maanteen varrella Tallinnassa kesäkuussa 1983.
Vuonna 1989 Tallinnassa oli jo runsaat 482 000 asukasta,[17] mutta Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen runsaasti venäläisasukkaita on lähtenyt kaupungista. Tallinnasta tuli jälleen itsenäisen Viron pääkaupunki vuonna 1991.
Matkailu Suomenlahden yli on suosittua. Matka Helsingistä Tallinnaan kestää 2–3,5 tuntia autolautalla yhtiöstä ja aluksesta riippuen ja pikalaivalla noin 1,5 tuntia. Tallinnan matkustajasatama sijaitsee keskustan välittömässä läheisyydessä.
Copterline lensi Helsingistä Tallinnaan vuosina 2000–2005 ja uudestaan vuonna 2008, mutta lennot keskeytettiin huonon kannattavuuden takia.[26]
Kaupungin sisäistä joukkoliikennettä hoitavat useat linja-auto- ja johdinautoreitit, joiden lisäksi on neljä raitiovaunulinjaa.[27] Tammikuusta 2013 lähtien joukkoliikenteessä matkustaminen on ollut kaupungin asukkaille ilmaista.[28][29] Kaupungin asukkaiden lisäksi joukkoliikenne on ilmaista alle seitsemänvuotiaille lapsille ja alle kolmevuotiaan lapsen kanssa matkustavalle aikuiselle.[30]
Aluejako
Kartta Tallinnan kaupunginosista.
Tallinna on jaettu kahdeksaan kaupunginosaan (linnaosa), joilla on kullakin oma hallinto. Kukin kaupunginosa jakaantuu vielä asuntoalueisiin (asum).
Raatihuoneentorin ja historiallisen vanhankaupungin lisäksi Tallinnassa on paljon museoita, esimerkiksi kaupunginmuseo, Viron historiallinen museo entisessä Suurkillan talossa, kidutusmuseo, luonnontieteellinen museo ja palontorjuntamuseo. Lisäksi Tallinnassa sijaitsee vuoden 2008 eurooppalaiseksi museoksi valittu Kumu-taidemuseo ja sen erillisosasto Kadriorgin palatsissa. Kesäkuussa 2019 Tallinnaan avautui ruotsalainen valokuvataiteen museo Fotografiska.[31]
Tallinnan keskiaikainen kaupunginmuuri oli aikanaan tehokas puolustuseste. Aikanaan 16 metriä korkeasta, kolme metriä leveästä ja neljä kilometriä pitkästä muurista on jäljellä kaksi kilometriä ja 26 tornia.
Metsäkalmisto
Presidentti Lennart Meren muistokivi Metsäkalmistossa.
Metsäkalmiston (viroksi Metsakalmistu) hautausmaa sijaitsee Piritasta sisämaahan lähtevän tien varrella ennen televisiotornia.
Metsäkalmistoon on haudattu Viron kuuluisuuksia Kuuluisuuksien könkäälle, muun muassa:
Suurimpia Tallinnassa toimivia yksityisiä yliopistoja ovat:
Estonian Business School, joka on noin 1 100 opiskelijan kauppakorkeakoulumainen yliopisto. Yliopisto sijaitsee Tallinnan keskustassa ja sen opetuskielenä on englanti.
Tallinnalaisissa yliopistoissa opiskelee suomalaisia ylioppilaita, jotka ovat järjestäytyneet kahteen eri opiskelijajärjestöön. Nämä ovat Tallinnan Suomalainen Opiskelijajärjestö ry (TSOJ) ja Viron Suomalaiset Kauppatieteiden Opiskelijat (VISKO). TSOJ perustettiin lokakuussa 2005 alun perin nimellä Concordia Audentesin Suomalainen Osakunta Ry (CASO). VISKO perustettiin vuonna 2004.
.svg)
