Kaunas (puol.Kowno, saks.Kauenjidd.קאוונע kovne) on Liettuan toiseksi suurin kaupunki ja maan entinen pääkaupunki. Se sijaitsee Liettuan keskiosassa, maan kahden suurimman joen Niemenin ja Nerisin yhtymäkohdassa ja Via Baltican varrella. Kaupungissa asui vuoden 2012 alussa runsas 311 000 asukasta.[1]
Kaunasia kutsutaan usein "opiskelijoiden kaupungiksi", sillä kaupungin yliopistossa on yli 25 000 opiskelijaa. Kaunas on väestörakenteeltaan erittäin liettualainen verrattuna maan pääkaupunkiin Vilnaan, jossa on myös puolalaista ja valkovenäläistä vaikutusta. Toisaalta Liettuassa korostetaan historiallisesta syystä sitä, että nimenomaan Vilna on Liettuan pääkaupunki siksi, että se oli itsenäisyyden alkuvuosina Puolan miehittämä ja Kaunasin korostettiin aina olevan väliaikainen pääkaupunki. Se, että Vilna oli Puolan miehittämä, aiheutti jännittyneisyyttä Liettuan ja Puolan tasavaltojen suhteisiin, koska Liettuassa Vilnan takaisin saaminen oli suuri periaatteellinen poliittinen kysymys. Siksi Puolan ja Liettuan vastakkainasettelu 1930-luvulla haittasi muun muassa reunavaltiopolitiikkaa.lähde?
Se, että Vilna on Liettuan pääkaupunki mutta Kaunas hyvin liettualainen kaupunki, ilmaistaan sanonnalla: "Vilna on Liettuan pääkaupunki, kun taas Kaunas on liettualaisten pääkaupunki." Kaupunkien liettualaisittain suurehko koko luo niiden välille kilpailuasetelman.lähde?
Näkemys Kaunasista 1600-luvun alkupuolelta.Kaunasin linna.
Perimätiedon mukaan Kaunas on perustettu 1030, mutta ensimmäinen maininta kaupungista on vasta vuodelta 1361. Kaunas liittyi 1441 Hansaliittoon, ja jo 1500-luvulla kaupunki oli yksi Liettuan suuriruhtinaskunnan tärkeimmistä; vuodesta 1569 suuriruhtinaskunta oli osa Puola-Liettuaa. Vuonna 1665Venäjän armeija hyökkäsi kaupunkiin useita kertoja. Kaupunki kärsi kulkutaudeista 1657 ja 1708, ja kaiken lisäksi Ruotsi miehitti kaupunkia 1701. Lopullisen Puolan jaon jälkeen 1795 kaupunki siirtyi Venäjän hallintaan. Se kuului aluksi Vilnan kuvernementtiin, mutta oli myöhemmin vuodesta 1843 Kaunasin kuvernementin eli Kovnon kuvernementin keskuskaupunki. Kun Venäjän ja Saksan välinen rautatieyhteys vuonna 1862 valmistui, Kaunasista tuli tärkeä risteysasema. Vuosisadan lopussa Kaunasin väestöstä oli noin 36 prosenttia juutalaisia.lähde?
Kun Liettua itsenäistyi vuonna 1918, Vilnan kaupunki siirtyi Puolan hallintaan ja Kaunasista tuli maan pääkaupunki vuoteen 1939 asti. Kun Neuvostoliitto miehitti maan, Vilnasta tuli jälleen pääkaupunki. Toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana kaupunki kärsi huomattavia vaurioita ja noin 30 000 kaupungin juutalaista surmattiin. Näihin tapahtumiin voi tutustua nykyään museona toimivassa Yhdeksännessä linnakkeessa.[2]
Ilmasto
Seuraavassa oleva taulukko kuvaa Kaunasin ilmastollisia arvoja. Tiedot ovat ilmastolliselta vertailujaksolta 1961–1990 ellei toisin mainita.[3]
Kaunasin ilmasto
Tam
Hel
Maa
Huh
Tou
Kes
Hei
Elo
Syy
Lok
Mar
Jou
Vuosi
Ylin lämpötila vuosina 1892–1990 (°C)
9,3
14,8
20,2
27,9
31,4
32,8
34,9
34,7
29,7
23,9
16,7
11,1
34,9
Vrk:n ylin lämpötila keskimäärin (°C)
−2,6
−1,4
3,5
10,7
17,9
21,0
22,2
21,9
16,7
10,8
4,0
−0,0
10,2
Keskilämpötila (°C)
−5,2
−4,3
−0,4
5,8
12,4
15,8
16,9
16,4
11,9
7,1
1,8
−2,3
6,3
Vrk:n alin lämpötila keskimäärin (°C)
−8,5
−7,6
−3,6
1,8
7,3
10,9
12,4
11,8
8,1
4,0
−0,5
−4,9
2,2
Alin lämpötila vuosina 1892–1990 (°C)
−35,8
−36,3
−26,3
−12,0
−4,9
−0,2
4,4
0,3
−3,2
−13,7
−22,5
−28,5
−36,3
Sademäärä (mm)
39
31
35
42
55
69
80
78
56
45
53
47
630
Sadepäivät (kpl, sadetta ≥ 1,0 mm)
10
7
9
9
10
10
10
10
10
9
12
12
118
Auringonpaiste (h)
40
68
128
175
251
265
256
238
160
99
41
30
1751
Lähde: NOAA. Tiedot normaalikaudelta 1961–1990 sääasemalta 26629 Kaunas.[3]
Taulukon jotkut lukuarvot ovat peräisin artikkelin aiemmasta versiosta.lähde?
Etninen jakauma
Väestönlaskennan (2011) tilastojen valossa kaupunki on väestöltään selvästi keskimääräistä liettualaiskaupunkia liettualaisempi. Kaupungin väestön etninen jakauma oli tällöin:[11]
Kaunas on liettualaisen koripallon pääkaupunki. Kaupungin kahdesta pääsarjatasolla pelaavasta seurasta tunnetumpi on BC Žalgiris, lähes jokavuotinen Liettuan ja Baltian koripalloliigan voittaja.
Kaupungissa toimii Liettuan pääsarjassa pelaava jalkapallojoukkue FBK Kaunas.
↑Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaunas löytyy otsikon Vilenskaja gubernija alta (venäjäksi tuolloin Ковно eli Kovno), julkaisun sivu 9/41) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
↑Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Kaunas löytyy otsikon Kovenskaja gubernija eli Kaunasin kuvernementin alta (Kaunas tuolloin venäjäksi Ковно eli Kovno)) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
↑Kaunas in your pocket (pdf) (Ote Kaunaksen aseman juna-aikatauluista sivulla 44) May 2011- April 2012. In Your Pocket Ltd. Viitattu 8.8.2011. (englanniksi)
