Sana tauragė muodostuu kahdesta liettuan kielen sanasta: tauras (suom.härkä) ja ragas (torvi). Nimi viittaa alueen metsiköissä eläviin härkiin ja niiden sarvista tehtyihin torviin.[1]
Historia
Tauragėn kaupunki on mainittu kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1507, mutta historiallisten tutkimusten mukaan kaupunki perustettiin kauan ennen tätä. Alueelta on muun muassa löytynyt kivikauden aikaisia työkaluja. 1600-luvulla kaupunki oli yksi Liettuan luterilaisten tärkeimmistä keskuksista.[1]
Vuonna 1836 kaupungissa riehunut tulipalo tuhosi suurimman osan kaupungin rakennuskannasta. Kun vuosina 1864–1901 liettualainen kirjallisuus oli kielletty Venäjän keisarikunnassa, tuli Tauragėsta yksi tärkeimmistä liettualaisen kirjallisuuden salakuljetuksen välipiste.[1]
Ensimmäisen maailmansodan aikana suurin osa kaupungista tuhoutui. Liettuan itsenäistyttyä vuonna 1918 Tauragėsta tuli yksi tärkeimmistä hallinnollisista, taloudellisista ja kulttuurillisista kaupungeista Liettuassa. Toisen maailmansodan aikana kaupungin rakennuksista tuhoutui noin 80 prosenttia, ja neuvostoaikana kaupungin jälleenrakennus kesti pitkään.[1]
Kaupunki nykyään
Vaikka Tauragė on tuhoutunut pahoin monta kertaa historian aikana, on kaupungin infrastruktuuri nykyään hyvin kehittynyt. Kaupungin tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat muun muassa Martynas Mažvydasin evankelinen kirkko, Siunatun kolminaisuuden kirkko ja Tauragėn kartano. Lisäksi kaupungissa toimii lukuisia museoita.[1]